Manaara Oy

Soita Verkkosivusto Ota yhteyttä: Yritys

Manaara Oy Konsultointitoimisto

Viranomaisasiakirja, verkkosivuteksti, erikoisalan teksti ja videon tekstitys ovat kaikki käännöksiä, m***a niiden käytt...
01/10/2026

Viranomaisasiakirja, verkkosivuteksti, erikoisalan teksti ja videon tekstitys ovat kaikki käännöksiä, m***a niiden käyttötarkoitukset ja vaatimukset ovat erilaisia. Siksi myös käännöspalvelulta tarvitaan osaamista erilaisten tekstien ja käyttötarkoitusten kanssa työskentelyyn.

Manaara tarjoaa laadukkaita ja luotettavia käännöspalveluita erityisesti arabia–suomi- ja suomi–arabia-kieliparissa. Kaikilla kääntäjillämme on alan koulutus. Lisäksi jokaisen käännöksen tarkistaa kokenut ammattilainen, joka hallitsee sujuvasti molemmat kielet.

Meiltä voit tilata esimerkiksi:

🔸 auktorisoituja käännöksiä viranomaistarpeisiin

🔸 erikoisalojen tekstien käännöksiä

🔸 AV-käännöksiä ja tekstityksiä

🔸 markkinointi- ja verkkosivutekstien käännöksiä

🔸 tekoälykäännösten tarkistusta ja editointia

🔸 dokumenttien taittoa julkaisuja ja painotuotteita varten

Tarjoamme käännöksiä myös farsiksi, dariksi, soraniksi, kurmanjiksi, badiniksi, somaliksi, ranskaksi ja englanniksi. Käännökset hinnoitellaan tapauskohtaisesti.

Tutustu käännöspalveluihimme osoitteessa www.manaara.fi

Tulkkausta voidaan tarvita hyvin erilaisissa tilanteissa sosiaali- ja terveyspalveluista kouluihin, viranomaisasiointiin...
15/09/2026

Tulkkausta voidaan tarvita hyvin erilaisissa tilanteissa sosiaali- ja terveyspalveluista kouluihin, viranomaisasiointiin, oikeusprosesseihin, kokouksiin ja koulutuksiin. Siksi myös tulkilta vaadittava osaaminen voi vaihdella tilanteen mukaan.

Manaaralla pyrimme valitsemaan asiakkaalle juuri kyseiseen toimeksiantoon parhaiten sopivan tulkin.

Valinnassa huomioimme käytetyn kielimuodon, kuten kirja-arabian tai eri aluemurteet, aihepiirin erityisvaatimukset sekä tilanteen ja toimintaympäristön. Tarvittaessa järjestämme tulkille myös perehdytyksen asiakkaan toimialaan, jotta tulkkaus olisi mahdollisimman tarkkaa, sujuvaa ja tilanteeseen sopivaa.

Kaikilla tulkeillamme on tulkkausalan peruskoulutus sekä vahva kieli- ja kulttuuriosaaminen.

Tarjoamme ammattitason tulkkauspalveluja viranomaisille, yrityksille, yhteisöille ja yksityishenkilöille:

🔹 Asioimistulkkausta arjen asiointiin ja viranomaistilanteisiin, kuten sosiaali-, terveys-, koulu- ja lupapalveluihin sekä maahanmuuttaja-asiakkaiden tapaamisiin.

🔹 Konferenssitulkkausta seminaareihin, kokouksiin, koulutuksiin ja muihin tapahtumiin.

🔹 Teoriakokeiden tulkkauksia esimerkiksi ajokorttiluokkien, lupakorttien ja viranomaistestien kirjallisiin kokeisiin.

🔹 Oikeustulkkausta oikeusprosessin kaikkiin vaiheisiin poliisikuulusteluista oikeudenkäynteihin ja hallinnollisiin prosesseihin.

Tarjoamme tulkkausta erityisesti arabiaksi eri murteilla, farsiksi, dariksi, soraniksi, kurmanjiksi, badiniksi ja somaliksi.

Tutustu tulkkauspalveluihimme osoitteessa www.manaara.fi

Miten maahanmuuttajataustaisten osaajien rekrytointia ja perehdytystä voidaan tukea käytännössä?Monimuotoisen työyhteisö...
01/09/2026

Miten maahanmuuttajataustaisten osaajien rekrytointia ja perehdytystä voidaan tukea käytännössä?

Monimuotoisen työyhteisön rakentaminen alkaa jo rekrytoinnista. Mitä kielitaitoa tehtävässä oikeasti tarvitaan? Miten eri taustoista tulevat osaajat tavoitetaan ja miten varmistetaan, että rekrytoinnissa arvioidaan ennen kaikkea osaamista?

Rekrytoinnin jälkeen alkaa perehdytys uuteen työpaikkaan, työtehtäviin, käytäntöihin ja työyhteisöön. Myös siinä selkeä ja tarvittaessa monikielinen viestintä on tärkeää.

Manaara tarjoaa yrityksille tukea maahanmuuttajataustaisten osaajien rekrytointiin ja perehdytykseen. Voimme auttaa esimerkiksi monikulttuurisessa työyhteisössä toimimisessa, monikielisessä työnantajaviestinnässä sekä työsuhdeasiakirjojen ja ohjeiden selkeyttämisessä.

Erityisosaamisemme keskittyy tällä hetkellä yhteistyön edistämiseen suomalaisten ja Lähi-idästä kotoisin olevien asiakas-, kollega- ja yhteisöryhmien kanssa. Tarjoamme palveluita suomeksi, arabiaksi ja englanniksi.

Mihin rekrytoinnin tai perehdytyksen vaiheeseen teidän yrityksessänne kaivattaisiin tällä hetkellä tukea?

Pitäisikö suomen kielentaitovaatimuksia arvioida nykyistä enemmän työtehtävän näkökulmasta? Tätä näkemystä tukee ainakin...
20/08/2026

Pitäisikö suomen kielentaitovaatimuksia arvioida nykyistä enemmän työtehtävän näkökulmasta?

Tätä näkemystä tukee ainakin Valtioneuvoston keväällä julkaistu raportti.
Suomen kielentaitovaatimukset ovatkin Suomessa usein todella korkeat tehtävästä riippumatta. OECD pitää kielimuuria yhtenä merkittävimmistä esteistä ulkomaalaistaustaisten työllistymiselle Suomessa.

Myös Uudenmaan ELY-keskuksen Kotona Suomessa -hankkeen teettämän tutkimusraportin mukaan sujuva suomen kielen taito on työnhakijan sopivuuden työyhteisöön jälkeen toiseksi tärkein työnantajien vaatimus tai etu maahanmuuttajalle työnhaussa.

Raportissa kerrotaan korkeista kielitaitovaatimuksista näin:

- Suomea äidinkieltä vastaavalla tasolla tai edistyneesti puhuvat työllistyvät yhtä hyvin kuin suomalaistaustaiset. Sen sijaan jo keski- tai alkeistason kielitaito vaikeuttaa työllistymistä.

- Puolet eri alojen rekrytoinnista vastaavista henkilöistä sanoi, että maahanmuuttajan suomen kielen taidon pitäisi olla lähes äidinkielen tasolla työssä pärjätäkseen.

- Joillakin aloilla kielitaitovaatimukset perustuvat lainsäädäntöön. Tutkimuksen mukaan näkemykset vaaditusta kielitaidosta olivat kuitenkin lähes yhtä korkeita myös aloilla, joilla vastaavaa lakisääteistä vaatimusta ei ole.

Tutkimuksessa nousi myös esiin, että kielikysymykseen suhtauduttiin sallivammin yrityksissä, joissa oli jo kokemusta maahanmuuttajista työntekijöinä.

- 29 % maahanmuuttajia työllistäneistä yrityksistä oli valmis palkkaamaan maahanmuuttajan, jolla ei ollut sujuvaa suomen kielen taitoa. Yrityksissä, joilla ei ollut kokemusta maahanmuuttajista työntekijöinä, vastaava osuus oli vain 11 %.

- Sujuva suomen kielen taito oli ehdoton vaatimus työnhakijalle kahdessa viidestä maahanmuuttajia työllistäneestä yrityksestä (38 %). Yrityksissä, joilla ei ollut kokemusta maahanmuuttajista työntekijöinä, vastaava osuus oli jopa kolme viidestä (58 %).

Lähes äidinkielen tasoisen suomen kielen taidon vaatiminen on erittäin korkea vaatimus, m***a hankkeen tilaaman tutkimuksen perusteella aiemmat kokemukset maahanmuuttajista työntekijöinä näyttävät kuitenkin lieventävän tätä vaatimusta. Työnantajien keskuudesta löytyi myös halua vastata rekrytointihaasteisiin työllistämällä työnhakijoita, jotka eivät vielä kielitaitonsa osalta täytä kaikkia vaatimuksia.

Mitä ajatuksia tutkimustulokset herättävät?

📚 Lisätietoja voit lukea:

Hankkeen raportista:
https://lnkd.in/dPnWaP4t

Valtioneuvoston raportista:
https://lnkd.in/dpKGU5r5

OECD:n tutkimuksesta:
https://lnkd.in/epFP8iyY

hashtag hashtag hashtag hashtag hashtag

Tässä julkaisusarjassa esittelemme Manaara Oy:n asiantuntijoita. Haluamme tuoda näkyväksi ihmiset asiantuntijatyön takan...
11/08/2026

Tässä julkaisusarjassa esittelemme Manaara Oy:n asiantuntijoita. Haluamme tuoda näkyväksi ihmiset asiantuntijatyön takana sekä sen monipuolisen osaamisen, jonka varaan työmme rakentuu.

Haastattelussa: Aino Vesanen, Manaara Oy:n osakas, FM, oikeustulkki ja auktorisoitu kääntäjä

Mikä on tehtäväsi?

Työskentelen Manaarassa arabian kielen kääntäjänä ja tulkkina. Tulkkaan suomesta arabiaan ja arabiasta suomeen. Käännöksiä teen arabiasta suomeen, koska auktorisoidun kääntäjän kohdekielen täytyy olla kirjallisesti äidinkielen tasolla. Lisäksi koordinoin Manaaran kielipalveluita, eli välitän kollegoille keikkoja, teen yleistä hallintotyötä ja ehtiessäni kehitän Manaaran yritystoimintaa.

Kääntäjä-tulkin työt ovat pääosin freelance-työtä, jossa on usein aika yksin. Kun valmistauduin auktorisoidun kääntäjän kokeeseen, tapasin Mania Alkhatib ja aloimme valmistautua yhdessä. Kokeen jälkeen aloimme pitää yhteisiä "kehittämispäiviä" kerran-pari vuodessa. Yhteistyömme lähti siitä, ja lopulta perustimme Manaaran vuonna 2022 kollegamme Brahim Oubamouh kanssa.

Mitä teet käytännössä? Mikä on työsi ydin?

Työni ydin on se, että teen oikeustulkkausta poliisille, tuomioistuimille, maahanmuuttovirastolle ja niiden asiakkaille. Näissä tulkkauksissa tulkilla on suuri vastuu, koska kyseessä on ihmisten oikeusturva. Oikeustulkin ammattinimike onkin suojattu, ja oikeustulkeista on olemassa OPH:n ylläpitämä rekisteri. Myös auktorisoidut kääntäjät on rekisteröity. Jonkin verran teen myös asioimistulkkausta muiden julkisten palveluiden, kuten sosiaalitoimen, opetusalan jne. asiakkaiden asioinnin apuna. Olen tietääkseni ainoa arabia-suomi-kieliparin natiivi oikeustulkki.

Miten päädyit tälle alalle?

Olen aina ollut kiinnostunut kielistä ja ollut rohkea puhumaan oppimiani kieliä jo lapsena. Harrastin lapsena ja nuorena pitkään itämaista tanssia. Sen kautta arabialainen musiikki tuli minulle tutuksi, ja aloin haluta ymmärtää, mitä kappaleissa lauletaan. Vuonna 2005 aloin sitten opiskella arabiaa pääaineena Helsingin yliopistossa. Mielenkiintoni oli moderni kieli, eli halusin voida puhua ihmisten kanssa. Lähdin opiskelijavaihtoon Kairoon, koska jos haluaa oppia puhumaan arabiaa, ei voi opiskella vain kirjakieltä, vaan on tarpeen opiskella jonkin alueen puhekieltä. Myöhemmin palasin Kairoon useampaan otteeseen työharjoitteluun ja tekemään gradua.

Valmistuin vuonna 2014, eli juuri ennen kuin Suomeen alkoi tulla paljon pakolaisia ja olla kova tarve arabian kielen tulkeille. Yliopistolla ei ollut opetusta arabian tulkkaamisesta, joten suoritin asioimistulkin ammattitutkinnon päästäkseni tulkin ammattiin sisälle. Kuitenkin juuri Egyptissä vietetty aika oli keskeinen, jotta pystyin toimimaan arabiaksi.

Millaisia haasteita kohtaat työssäsi?

Oikeustulkin suuri haaste on siinä, että yhteiskunnat ja oikeusjärjestelmät ja niitä koskevat ilmaukset ovat hyvin erilaisia. Siksi suomi-arabia-kieliparissa tulkki ei voi takertua muotoon sanasta sanaan, vaan olennaisempaa on ymmärtää asiasisältö ja merkitykset, ja muotoilla ne kohdekielelle. Silloin on käytävä tasapainoilua ymmärrettävyyden ja täsmällisyyden välillä. Arabian kielen osalta iso haaste on myös erilaiset murteet. Siksi on tulkille sitä parempi, mitä enemmän tällä on ennakkotietoa siitä, mistä kulloinenkin asiakas on kotoisin ja mitä asioita tulkkauksessa käsitellään. Silloin on mahdollisuus perehtyä tarvittavaan sanastoon etukäteen.

Oikeustulkkauksessa korostuu tulkin puolueettomuuden vaatimus: kaikkien osapuolten pitää voida luottaa siihen, että tulkki tulkkaa neutraalisti eikä pyri vaikuttamaan lopputulokseen. Käsiteltävät asiat ovat myös hyvin arkaluonteisia, eli tulkin pitää olla hyvin tietoinen salassapitovelvollisuudestaan. Vaikka oikeustulkkaus on hyvin vaativaa, siihen ei aina käytetä rekisteröityä oikeustulkkia. Pahimmassa tapauksessa oikeuden istunnossa saatetaan käyttää jopa tulkkia, jolla ei ole minkäänlaista tulkkauskoulutusta.

Mitä ihmiset eivät ehkä tiedä työstäsi?

Monet yllättää tieto siitä, että tulkkauksia myyvälle firmalle työskenteleminen ei tarkoita sitä, että tulkki olisi koulutettu ammattilainen. Asioimistulkki ei ole suojattu ammattinimike, eli sellaisena toimiminen ei tarkoita, että henkilöllä olisi asioimistulkin koulutus. Alalle onkin tullut henkilöitä ilman alan koulutusta, osittain siksi, että yritykset ovat kilpailutuksissa painaneet hintoja hyvin alas. Koulutettu ammattilainen yleensä odottaa työstään kohtuullista palkkaa, mikä ei taas ole yhteensovitettavissa liian alhaisen hinnoittelun kanssa.

Tulkki ei myöskään ole kävelevä sanakirja, joka tietäisi kaikki mahdolliset termit. Mitä spesifimpi aihe, sitä enemmän tulkin tarvitsee valmistautua tulkkaukseen. Tulkki ei myöskään voi mekaanisesti kääntää vain sanoja peräkkäin. Kielenulkoinen konteksti tulkkaustilanteessa vaikuttaa siihen, miten jotkut asiat ymmärretään. Tämä voi eri murteiden lisäksi muodostua haasteeksi erityisesti, kun otetaan yhä enemmän käyttöön tekoälytulkkauksia.

Mikä työssäsi on kaikkein palkitsevinta?

Nykyään on paljon etätulkkauksia, m***a erityisen palkitsevia ovat läsnäolotulkkaukset. Niistä jää hyvä fiilis, varsinkin silloin, kun ne sujuvat erityisen hyvin. Palkitsevaa on myös, kun tapaamme firmassa kasvotusten kollegojen kanssa ja saamme yhdessä kehitettyä jotain uutta ja vietyä asioita eteenpäin. Asiakkaiden ja kollegojen tapaaminen kasvotusten, yhteys muihin ihmisiin, on palkitsevaa.

Rekrytoitko yksilön vai kulttuurinsa edustajan?Uudenmaan ELY-keskuksen Kotona Suomessa -hankkeen teettämän tutkimusrapor...
06/08/2026

Rekrytoitko yksilön vai kulttuurinsa edustajan?

Uudenmaan ELY-keskuksen Kotona Suomessa -hankkeen teettämän tutkimusraportin mukaan kulttuuri on yksi syy, jonka vuoksi tietyistä maista lähtöisin olevia henkilöitä ei haluta rekrytoida.

Puolessa yrityksistä oltiin sitä mieltä, että maahanmuuttajan lähtömaalla on vaikutusta työssä pärjäämiseen.

Rekrytoijat nostivat tärkeimmäksi asiaksi työnhakijan sopivuuden työyhteisöön. Tutkimuksessa nousi toistuvasti esiin myös ajatus hakijan persoonallisuudesta: töihin halutaan “oikeanlainen tyyppi”.

Maahanmuuttajien kohdalla vaatimus sopivuudesta voi korostua, koska sen perusteella voidaan helposti syrjiä henkilöitä, jotka ovat lähtöisin ei-halutuista maista tai taustoista.

Tutkimuksen tulokset tukevat tätä havaintoa. Yritykset ja rekrytoijat suhtautuivat eri lähtöalueisiin selvästi eri tavoin.

- Lähi-idän ja Afrikan maat korostuivat niiden lähtömaiden joukossa, joista tulevia maahanmuuttajia rekrytoijat eivät mielellään palkkaisi. Näitä alueita mainitsi reilu neljännes vastaajista (29 %). Käsitys kulttuurin erilaisuudesta korostui yleisimpien syiden joukossa olla palkkaamatta näistä maista. Raportissa kerrotaan, että toisessa tutkimuksessa 36 % arabiankielisistä vastaajista oli kokenut syrjintää työnhaussa etnisen taustansa vuoksi. Venäjänkielisillä vastaava luku oli 31 %.

- Lähialueet, kuten EU, Viro ja Pohjoismaat, korostuivat puolestaan lähtömaina, joista yritykset mieluiten palkkaisivat työntekijöitä. Yleisimpiä syitä palkata näistä maista ovat käsitykset ahkeruudesta, kielitaidosta ja kulttuurin samankaltaisuudesta. Aasiasta tuleviin yhdistettiin erityisesti ahkeruus (60 %).

Kulttuurin esittäminen rekrytoinnin esteenä on ongelmallista siksi, että sen avulla joukko yksilöitä niputetaan yhdeksi ryhmäksi, jonka oletetaan kantavan negatiivisiksi käsitettyjä kulttuurisia piirteitä. Taustalla voidaan nähdä essentialisoiva puhetapa, jossa ihmisillä ajatellaan olevan kulttuurisia ominaisuuksia, jotka oletetaan synnynnäisiksi, pysyviksi ja muuttumattomiksi. Tietyiltä alueilta tulevat työnhakijat on helppo niputtaa yhteen heidän kulttuuritaustaansa vedoten ja jättää rekrytoimatta.

Pystymmekö rekrytoinnissa siis todella arvioimaan yksilöä ilman kulttuuriin liittyviä ennakko-oletuksia?

📚 Tutustu raporttiin:
https://lnkd.in/dPnWaP4t

Uusi lukuvuosi alkaa ensi viikolla, joten on aika keskustella taas Manaaran vanhempainillloista.Manaaran vanhempainillat...
03/08/2026

Uusi lukuvuosi alkaa ensi viikolla, joten on aika keskustella taas Manaaran vanhempainillloista.

Manaaran vanhempainillat tarjoavat kouluille mahdollisuuden käydä tärkeitä keskusteluja arabiaksi, suomeksi tai englanniksi – luentona, keskusteluiltoina tai koulun omista tarpeista rakentuvina kohtaamisina.

Tarkoituksena on vahvistaa kodin ja koulun yhteistyötä ja vuorovaikutusta, jotta voimme taata kaikille lapsille tasavertaisemman koulukokemuksen.

Mistä aiheesta teidän koulussanne olisi tärkeintä keskustella yhdessä tänä syksynä?

hashtag hashtag hashtag

Uudenmaan ELY-keskuksen Kotona Suomessa -hankkeen teettämässä tutkimusraportissa esitetään kiinnostava kysymys: Onko mon...
21/07/2026

Uudenmaan ELY-keskuksen Kotona Suomessa -hankkeen teettämässä tutkimusraportissa esitetään kiinnostava kysymys:

Onko monikulttuurisuus asia, johon ajatellaan olevan sivistynyttä suhtautua positiivisesti, m***a käytännön tasolla tämä ei vielä näy työelämässä tasavertaisuutena?

Tutkimusraportin mukaan monikulttuurisuus näyttäytyy suomalaisessa työelämässä ristiriitaisena ilmiönä.

Vaikka 80 % vastaajista piti omaa työyhteisöään avoimena monikulttuurisuudelle, vain 32 % piti hyvänä sitä, että työpaikalla työskentelisi eri kulttuuritaustoista tulevia henkilöitä.

Monikulttuurisuus nähtiin siis usein periaatteessa myönteisenä asiana, m***a käytännössä asiassa on paljon parantamisen varaa.

Minkälaisia ajatuksia tämä havainto herättää?

Raportissa mukaan tämän voi tulkita niin, että työyhteisöissä ei ole valmitutta muuttaa toimintatapoja erilaisuuden edessä. Kyse ei siis ole siitä, että kulttuurierot itsessään hankaloittaisivat työtä, vaan että organisaatioilla ei aina ole valmiita tapoja toimia moninaisissa tilanteissa.

Jos haluatte kehittää työyhteisönne käytännön toimintatapoja ja tukea nykyaikaista monimuotoista työelämää, Manaara tarjoaa koulutusta, konsultointia ja työpajoja kulttuurisen ymmärryksen, vuorovaikutuksen ja yhdenvertaisten toimintatapojen tueksi.

Tutustu palveluihimme www.manaara.fi

📚 Tutustu tutkimusraporttiin: https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-314-876-5

Tiedätkö, mitä kaikkea varhaiskasvatukselta nykyään odotetaan?Opetushallituksen mukaan varhaiskasvatuksen tehtävänä on t...
08/07/2026

Tiedätkö, mitä kaikkea varhaiskasvatukselta nykyään odotetaan?

Opetushallituksen mukaan varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea lasten kasvua yhteiskunnassa, jossa erilaiset kielet, kulttuurit, uskonnot ja elämänkatsomukset ovat osa arkea.

Varhaiskasvatuksessa ei tueta ainoastaan lasten oppimista, vaan myös heidän kieli- ja kulttuuri-identiteettinsä rakentumista, vuorovaikutustaitoja sekä kykyä ymmärtää erilaisia ihmisiä ja näkökulmia. Monikielisyys nähdään voimavarana, jota varhaiskasvatuksen tulee tukea.

Samalla huoltajien kanssa käytävä yhteistyö ulottuu paljon käytännön asioita laajemmalle. Keskustelun aiheina voivat olla esimerkiksi kieliympäristö, kulttuuritausta, identiteetin rakentuminen ja lapsen kielellinen kehitys.

Varhaiskasvatuksen rooli on merkittävä lasten elämässä, m***a yhä enemmän myös monimuotoisen suomalaisen yhteiskunnan rakentumisessa. Tämä merkittävä rooli asettaa paljon vaatimuksia varhaiskasvatuksen ammattilaisille.

Jos toivotte tukea monikielisyyteen, huoltajayhteistyöhön ja kulttuuriseen ymmärrykseen liittyvissä kysymyksissä, Manaara tukee päiväkoteja, varhaiskasvatusyksiköitä ja kuntia koulutusten, konsultoinnin ja keskustelutilaisuuksien avulla.

Voit tutustua palveluihimme osoitteessa www.manaara.fi

📚 Lisätietoa aiheesta Opetushallituksen sivuilta:
https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/maahanmuuttotaustaiset-oppijat-varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatuksella on merkittävä rooli maahanmuuttajaperheen kotoutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Joskus se saat...
23/06/2026

Varhaiskasvatuksella on merkittävä rooli maahanmuuttajaperheen kotoutumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan. Joskus se saattaa aluksi olla jopa yksi harvoista perheen suorista kosketuspinnoista suomalaiseen arkeen. Toimiva ja tiivis yhteistyö perheiden ja varhaiskasvatuksen välillä onkin koko yhteiskunnan, perheen ja lapsen etu.

Kuten aiemmassa postauksessa kirjoitimme, koulujen ja perheiden yhteistyö on rakenteiden varassa ja osa niistä puuttuu. Sama pätee myös päiväkoteihin.

Varhaiskasvatuksessa on kuitenkin jo olemassa erittäin toimivia, perheiden moninaisuutta tukevia käytänteitä, m***a ne ovat yksikkö- ja työntekijäkohtaisia.

▸ Moninaisuuden huomioimista ei voi jättää vain yksittäisten työntekijöiden vastuulle ilman aikaa, tukea ja uusia toimintamalleja, sillä nykyiset rakenteet eivät enää täysin vastaa nykyistä todellisuutta.

Rakenteiden muutos on hidasta, m***a voimme lähteä tekemään muutosta askel kerrallaan yhdessä.

Tutustu konsultointi- ja koulutuspalveluihimme osoitteessa www.manaara.fi

Osoite

Kutojantie 3
Espoo
02630

Puhelin

+358449822360

Verkkosivusto

Ilmoitukset

Saat tiedon ensimmäisenä: lähetämme sinulle sähköpostia, kun Manaara Oy julkaisee uutisia ja tarjouksia. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua tilauksen milloin tahansa.

Ota Yhteyttä: Yritys

Lähetä viesti: Manaara Oy:

Oikopolut

Jaa