Neuropsykologinen mielenterveysyhdistys NePsy
1§ YHDISTYKSEN NIMI JA KOTIPAIKKA
Yhdistyksen nimi on Neuropsykologinen Mielenterveysyhdistys NePsy ja sen kotipaikka on Hyvinkää.
2§ YHDISTYKSEN TARKOITUS
NePsy toimii valtakunnallisesti neurologisista, neuropsykologisista sairauksista ja niiden liitännäisistä johtuvia oireita omaavien, heidän omaistensa sekä ko. oireistoista tietoa tarvitsevien
edunvalvojana, vertaistukena sekä tiedonlähteenä. NePsy pyrkii jakamaan tietoa eri häiriöiden oireistosta, esiintyvyydestä sekä vaikutuksesta arkeen, mm. NePsy pyrkii toiminnallaan yhtenäistämään tutkimusten ja diagnosoinnin sekä hoidon käytäntöjä valtakunnallisesti, lisäämään sekä potilaiden, että ammattilaisten tietämystä ja näin vahvistamaan perusoikeuksia, yhdenvertaisuutta ja ennaltaehkäisemään syrjäytymistä. autismin kirjo ja Aspergerin oireyhtymä, ADHD, Touretten oireyhtymä. Niiden liitännäisinä voi olla esim. masennus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, reumasairauksiin luokiteltu fibromyalgia sekä erilaiset kipuoireyhtymät ja aistiyliherkkyydet.
3§ YHDISTYKSEN TOIMINTAMUODOT
Toimintansa tarkoituksen toteuttamiseksi NePsy:
- pyrkii keskinäisen avun ja tuen periaatteella tukemaan ja etsimään ratkaisuja jäsentensä elämänhallintaan, hoitoon, sosiaaliturvaan ja kuntoutumiseen liittyviin kysymyksiin
- välittää jäsenilleen tietoa eri sairauksien ilmenemismuodoista sekä hoitomahdollisuuksista ja sopeutumisesta
- pyrkii vaikuttamaan viranomaisiin ja lainsäädäntöön sekä parantamaan neuropsykologisten sairauksien hoitoa ja niitä sairastavien ihmisten elinolosuhteita
- voi harjoittaa loma- ja kurssitoimintaa, ryhmätoimintaa sekä muuta vastaavaa jäsenistöä tukevaa toimintaa
- järjestää koulutus-, julkaisu- ja tiedotustoimintaa
- tekee yhteistyötä vastaavien yhdistysten ja muiden yhteisöjen ja potilasjärjestöjen sekä päättäjien, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa
- tekee aloitteita ja antaa lausuntoja päättäjille, viranomaisille sekä asiantuntijoille
- voi harjoittaa kansainvälistä toimintaa
- toteuttaa projekteja jäsenistönsä tueksi
Toimintansa rahoittamiseksi yhdistys kerää jäsenmaksuja, hakee erilaisia avustuksia, ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja ja järjestää asianomaisella luvalla rahankeräyksiä ja arpajaisia. Lisäksi yhdistys voi harjoittaa sellaista ansiotoimintaa, joka liittyy välittömästi yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseen.
4§ JÄSENET
Yhdistyksen jäsentyypit ovat varsinaiset jäsenet, kannatusjäsenet sekä kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet. Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät. Varsinaiset jäsenet
Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voi päästä asiasta kiinnostunut yksityinen henkilö , joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja toiminnan, sekä säännöt ja jonka hallitus hyväksyy. Kannatusjäsenet
Kannatusjäseneksi voi päästä yhdistyksen toiminnan tukemisesta kiinnostunut yksityinen henkilö, oikeuskelpoinen yhteisö tai rekisteröity säätiö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja toiminnan ja jonka hallitus hyväksyy. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsenet
Kunniapuheenjohtajaksi yhdistyksen kokous voi kutsua erityisesti ansioituneen puheenjohtajansa. Yhdistyksellä voi olla vain yksi kunniapuheenjohtaja kerrallaan. Kunniajäseneksi yhdistyksen kokous tai hallitus voi kutsua yhdistyksen toiminnassa ansioituneen jäsenensä. Jäsenmaksu
Jäseniltä perittävien vuotuisten jäsenmaksujen ja kannatusjäsenmaksun suuruudesta päättää syyskokous. Kunniapuheenjohtajan ja kunniajäsenten ei tarvitse maksaa vuotuista jäsenmaksua. Kuluvan vuoden jäsenmaksun laiminlyönyt jäsen ei saa käyttää äänioikeuttaan yhdistyksen syyskokouksessa. Jäsenen eroaminen
Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla siitä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsenen eronneeksi katsominen
Hallitus voi katsoa eronneeksi jäsenen, joka on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta vähintään yhden (1) kalenterivuoden ajan. Jäsenen erottaminen
Yhdistys voi erottaa jäsenen, jos hän on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä.
5§ JÄSENTEN PÄÄTÖSVALLAN KÄYTTÖ
Yhdistyksen jäsenet käyttävät päätösvaltaansa yhdistyksen kokouksissa. Etäosallistuminen
Yhdistyksen ja hallituksen kokoukseen voidaan osallistua hallituksen tai yhdistyksen kokouksen niin päättäessä myös postitse taikka tietoliikenneyhteyden tai muun teknisen apuvälineen avulla kokouksen aikana tai ennen kokousta. Etäosallistuminen on sovittava ennen kokousta.
6§ YHDISTYKSEN KOKOUKSET
Sääntömääräiset kokoukset
Yhdistyksen on pidettävä joka vuosi kaksi (2) sääntömääräistä kokousta. Yhdistyksen syyskokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä syksyllä ennen joulukuun 15. päivää. Yhdistyksen kevätkokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä ennen huhtikuun loppua. Ylimääräinen kokous
Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään, kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta ilmoittamaansa asiaa varten kirjallisesti vaatii, jolloin kokous on pidettävä kolmenkymmenen (30) vuorokauden kuluessa vaatimuksen esittämisestä, tai kun yhdistyksen kokous niin päättää. Yhdistyksen kokousten asiat
Yhdistyksen kokouksissa käsitellään ne asiat, jotka on kokouskutsussa mainittu ja ne hallituksen esittämät asiat, jotka kokous päättää ottaa käsiteltäviksi, kuitenkin huomioon ottaen yhdistyslaissa mainitut kokouskutsua koskevat määräykset. Yhdistyksen syyskokouksen ja yhdistyksen kevätkokouksen sääntömääräiset asiat on eritelty tarkemmin edempänä. Yhdistyksen kokousten koolle kutsuminen
Yhdistyksen kokouksen kutsuu koolle hallitus. Kokouskutsu on joko lähetettävä kirjallisena kullekin jäsenelle tai julkaistava sosiaalisen median ryhmäsivulla sekä yhdistyksen kotisivuilla
aikaisintaan kaksi (2) kuukautta ja viimeistään yhtä (1) viikkoa ennen kokousta.
Äänioikeus ja vaalit
Yhdistyksen kokouksessa jokaisella paikalla olevalla yhdistyksen varsinaisella jäsenellä on yksi (1) ääni. Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä, paitsi jos asia on sen tyyppinen, että se yhdistyslain mukaan vaatii hyväksytyksi tullakseen säännöissä määrätyn määräenemmistön. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa. Vaaleissa äänestys on suoritettava umpilipuin, jos yksikin (1) äänivaltainen jäsen niin vaatii. Aloiteoikeus
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada asian yhdistyksen kokouksen päätettäväksi, hänen on ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin ajoissa, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
7§ YHDISTYKSEN SYYSKOKOUS
Yhdistyksen syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Kokouksen avaus
2. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja kaksi ääntenlaskijaa
3. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
4. Hyväksytään kokouksen työjärjestys
5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio sekä jäsenmaksujen suuruudet kullekin jäsentyypille seuraavalle kalenterivuodelle
6. Päätetään hallituksen jäsenille ja tilin- tai toiminnantarkastajille maksettavista palkkioista
7. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja muut hallituksen jäsenet sekä varajäsenet
8. Valitaan yksi tai kaksi tilintarkastajaa tai toiminnantarkastajaa ja vastaava määrä varatilintarkastajia tai varatoiminnantarkastajia seuraavaksi kalenterivuodeksi
9. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
10. Kokouksen päättäminen
8§ YHDISTYKSEN KEVÄTKOKOUS
Yhdistyksen kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
3. Esitetään hallituksen laatima toimintakertomus ja tilinpäätös sekä tilintarkastajien antama lausunto tai toiminnantarkastajien antama toiminnantarkastuskertomus
6. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
8. Kokouksen päättäminen
9§ HALLITUS
Yhdistyksen asioita hoitaa hallitus, johon kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja kahdesta kuuteen (2-6) varsinaista jäsentä sekä yhdestä kolmeen (1-3) varajäsentä. Hallituksen jäsenten ja puheenjohtajan toimikausi on kaksi kalenterivuotta. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun hän katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä on läsnä. Hallituksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut yli puolet läsnä olevista hallituksen jäsenistä. Puheenjohtajan mielipide ratkaisee äänten mennessä tasan, vaaleissa kuitenkin arpa. Yhdistyksen hallituksen tehtäviin kuuluu erityisesti:
1. Toteuttaa yhdistyksen kokouksen päätökset
2. Johtaa ja kehittää yhdistyksen toimintaa
3. Vastata yhdistyksen taloudesta
4. Pitää jäsenluetteloa
5. Tehdä yhdistyksen toimintakertomus ja tilinpäätös
6. Tehdä toiminta- ja taloussuunnitelma seuraavaa toimintavuotta varten
7. Hoitaa yhdistyksen tiedotustoimintaa
8. Hyväksyä ja erottaa jäsenet sekä päättää jäseniä koskevista kurinpitotoimista
9. Valita ja erottaa yhdistyksen palkatut toimihenkilöt sekä sopia heidän eduistaan
10. Ryhtyä muihin toimenpiteisiin, joita yhdistyksen etu vaatii
10§ YHDISTYKSEN NIMEN KIRJOITTAMINEN
Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, jompikumpi yhdessä sihteerin tai rahastonhoitajan kanssa.
11§ TILIT JA TILINTARKASTUS/TOIMINNANTARKASTUS
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös asiakirjoineen on annettava tilin- tai toiminnantarkastajille viimeistään kolme (3) viikkoa ennen yhdistyksen kevätkokousta. Tilin- tai toiminnantarkastajien on annettava kirjallinen lausunto hallitukselle viimeistään kahta (2) viikkoa ennen kokousta. Yhdistyksen tilin- tai toiminnantarkastajan/tarkastajien ja varatilin- tai varatoiminnantarkastajan/tarkastajien toimikausi on kalenterivuosi.
12§ SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN JA YHDISTYKSEN PURKAMINEN
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta. Yhdistyksen purkautuessa yhdistyksen varat käytetään yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen yhdistyksen kokouksessa määrättävällä tavalla. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen. Toimintasuunnitelma 2012 – 2013
Tärkein toimintamuoto perustamisen jälkeen on toimia vertaistukena ja luoda hyvä tukiverkosto neuropsykologisia häiriöitä ja niiden liitännäisiä sairastaville. Tulevana toimintakautena yhdistys pyrkii luomaan verkostoitumisen perustan ja etsimään hyviä yhteistyökumppaneita erilaisten tilaisuuksien järjestämiseksi ja toiminnan monipuolistamiseksi. YHDISTYKSEN KOKOUKSET JA JÄSENISTÖ
Kokoukset
Toimikauden aikana pidetään sääntömääräiset jäsenkokoukset. Yhdistyksen Facebook-ryhmässä ylläpidetään vertaistukea. Hallitus kokoontuu tarpeen vaatiessa. Jäsenistö
Yhdistys pyrkii hankkimaan jäseniä ympäri Suomen. Aktiivisia jäseniä ohjataan Mielenterveyden keskusliiton kurssitoimintaan, josta tulee aluksi perusta vertaistoiminnan mahdollistamiseen. TALOUS
Taloudenhoidossa pyritään tarkkaan harkintaan ja ainoat tulonlähteet ovat aluksi jäsenmaksut sekä MTKL:n avustukset. Pyritään hakemaan toimintaan avustuksia eri kaupungeilta ja yhteisöiltä. TOIMINTA
Koulutukset
Jäsenistölle tarjotaan pieniä koulutustilaisuuksia esim. jäsenkokousten yhteydessä asiantuntijaluentoina. Mahdollisuuksien mukaan tuetaan taloudellisesti jäsenten osallistumista yhdistyksen toimintaa tukeviin koulutuksiin. Tuen saaneilta edellytetään joko suullista tai kirjallista raportointia koulutuksen annista ja aktiivista toimintaa jatkossa. Toiminta tähtää siihen, että yhdistyksellä on valmiudet järjestää myös omia koulutuksia sekä luentoja vertaisille ja ammattilaisille. Julkaisutoiminta
Yhdistys tiedottaa toiminnastaan ja niihin liittyvistä asioista verkkosivuillaan, sosiaalisessa ja sähköisissä viestimissä. Hallitus suunnittelee jäsenjulkaisun toteuttamista ja kuuntelee jäsenistöään siinä, mitkä julkaisumuodot tavoittavat heidät parhaiten. TIEDOTTAMINEN
Ulkoinen tiedottaminen
Uuden yhdistyksen olemassaolosta tiedotetaan laajasti, sekä valtakunnallisesti, että paikallisesti. Mahdollisuuksien mukaan käydään kertomassa NePsy ry:n toiminnasta muiden yhdistysten kokouksissa. Kontakteissa hyödynnetään jäsenistön yhteyksiä muihin yhdistyksiin sekä kuntiin. Facebookissa oleva NePsy- ryhmä toimii pääasiallisena tiedotuskanavana, lisäksi jäsenjulkaisut/-kirjeet niille, jotka eivät ole internetin ulottuvilla. Yhdistys painattaa oman esitteen varojen niin salliessa. Sisäinen tiedottaminen
Facebookissa oleva NePsy-ryhmä toimii pääasiallisena tiedotuskanavana, lisäksi jäsenjulkaisut/-kirjeet niille, jotka eivät ole internetin ulottuvilla. LOPUKSI
Tulevana toimikautena NePsy pyrkii vakiinnuttamaan toimintaansa ja luomaan perustan toiminnan ja jäsenmäärän kasvattamiseksi vertaistuen sekä jäsenistön hyvinvoinnin lisäämiseksi. Helsingissä 11.9.2012
