13/05/2026
Osallistuin jokunen viikko sitten webinaariin, joka käsitteli EU:n uutta sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden strategiaa ja sen merkitystä Suomelle.
Strategiaa esittele komissaari Micallefin kabinettiin kuuluva Desa Srsen Euroopan komissiosta. Tässä hänen keskeiset pointtinsa:
🆘 Ihmisillä on varsin erilaisia käsityksiä siitä, mitä sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus tarkoittaa.
🦖 Srsenin mukaan se tarkoittaa, että meidän nyt elävien tulisi toimia niin, että tulevat sukupolvet – esimerkiksi 100 vuoden päästä syntyvät jälkeläisemme – voisivat pitää meitä hyvinä esivanhempia.
🔦 Hyvä esivanhemmuus vaatisi pitkän aikavälin vaikutusarvioinnin mukaan ottamista poliittiseen päätöksentekoon.
〽️ Koska syntyvyys laskee, nuorista on tulossa Euroopan suurin vähemmistö.
📢 Jotteivat nuorten tulisi suurempien sukupolvien jyräämiksi, heidän äänensä tarvitsevat vahvistamista poliittisessa päätöksenteossa.
Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus EI SIIS OLE “zoomereiden ja boomereiden” kinaamista siitä, kumpien etujen tulisi painaa nyky-yhteiskunnassa enemmän.
Ylisukupolvisessa ajattelussa tulisi osata irtautua omasta nykyisestä iästä ja asemasta ja kyetä tarkastelemaan laajempaa kuvaa. Pitäisi
❓ kysyä, mikä nykyisessä järjestelmässämme on kestämätöntä
🙋 tunnistaa ja tunnustaa aiemmat virheet
🧠 pyrkiä ratkomaan havaittuja ongelmia niin, että vielä syntymättömät jälkeläisemmekin voisivat olla meistä ylpeitä.
Valitettavasti keskustelu tuntuu aika usein keskittyvän – ei sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen pitkällä aikavälillä – vaan oman sukupolven oikeuksiin tässä ja nyt 😮💨.
Hyvä uutinen on, että Suomessa eduskunnan tulevaisuusvaliokunta esittää, että Suomeen säädettäisiin sukupolvivastuulaki, joka huomioisi päätöksenteossa pitkän aikavälin vaikutukset. Laki vahvistaisi tulevien sukupolvien perusoikeuksia muut lajit ja planetaarisen kestävyyden rajat huomioiden. Samalla se voisi auttaa vahvistamaan nuorten tulevaisuususkoa.
