Qabsaawota oromoo wal habarsifnu

Qabsaawota oromoo wal habarsifnu study secret for freedom in gurawa city and people who took much encouragement for his people all ou

Black Hole Theory: Iddoo Ifa Hin Baafne! 🕳️✨"Black Hole" jechuun: bakka qaamni samii ulfaataa fi xiqqaa ta'e tokko, cimi...
29/06/2025

Black Hole Theory: Iddoo Ifa Hin Baafne! 🕳️✨

"Black Hole" jechuun: bakka qaamni samii ulfaataa fi xiqqaa ta'e tokko, cimina harkisaa (gravity) cimaa qabuun, ifas keessa isa hin baane. Wantoonni isatti dhihaatan hundi ni liqimfamu – ifni illee hin dandahu akka ba’u! 😮

🌀 Akkamitti uumama?
Yeroo urjii (star) tokko jireenya ishee xumurtu, gara keessaatti kuftee dhiphachuu danda’a. Yeroo ciminni harkisaa ol-ka’ee, bakka tokko keessatti qaama xiqaa ulfaataa uumuu danda’a – kanaaf Black Hole jedhama.

📖 Qur'aan irratti fakkeenya kana ilaalchisuun wanti dhiyaate:

> "Hin argineeti moo samii akkana bal'aa hundaa, akkamiin ijaaramte?"
(Surah Al-Mulk 67:3-4)

Qur'aanni yeroo hedduu wantoota samii fi uumama isaa ilaalchisee nu yaadachiisa – hubannaa addaa nuuf kenna.

📌 Hubannoowwan barbaachisan:

Black Hole bakka ifni keessaa bahuu hin dandeenye.

Wantoonni itti dhihaatan ni liqimfamu.

Saayinsii ammayyaa keessatti yaad-rimee jabaa ta’eedha.

Gammachuu uumama Rabbii keessatti laalchisee nutti agarsiisa.

Big Bang Theory: Seensa Uumama Guutuu Kanaati! 💥Barnoonni saayinsaawaa tokko "Big Bang Theory" jechuun beekkamu, akkaata...
29/06/2025

Big Bang Theory: Seensa Uumama Guutuu Kanaati! 💥

Barnoonni saayinsaawaa tokko "Big Bang Theory" jechuun beekkamu, akkaataan uumamni samii fi dachii jalqabamee ibsa. Seera kanaan, ka’umsi wantoota hundaa tokko tokkootti (singularity) fi xinnaa ta’ee, qarqara hin qabneen, ho’a cimaa fi cimina ulfaataa qaba ture. Yeroodhaan, yeroo miliyoona biliyoona dura, boba'ee bal’achuu jalqabe.

💫 Akkuma Qur’aanni jedhetti:

> "Yoo kaafiroonni hin amanne, samii fi dachiin tokko turan, isaan bakka tokko turan; ergasii isaan addaan baafne" (Surah Al-Anbiyaa 21:30)

Saayinsiin har’a baruu jalqabde, Qur’aanni seenaa kana bara dheeraa dura dubbatee jira. Kun mallattoo Rabbiin beekumsa hundaa qabaachuu agarsiisa.

📌 Wantoota hubachuu qabnu:

Addunyaan jalqabuma irraa waan taate miti.

Uumamni kun ka'umsa fi ajaja qaba.

Saayinsiin fi amantiin wal hin faallessan, waliif ragaa ta’u danda’u.

09/06/2025

Jechoota Siinqee irratti

1. "Siinqeen dubartii, mallattoo haqaa fi tokkummaa ti."
→ Siinqeen mallattoo nagaa fi mirga dubartii ti.

2. "Dubartiin siinqee qabdu hin salphattu, hin salphifamtus."
→ Dubartiin mirga ishee beektu kabajamti.

3. "Siinqeen aadaa Oromoo keessatti, seera dubartii ti."
→ Siinqeen heera dubartoota Oromoo ti.

4. "Dubartiin siinqee qabdu, nama miidhamuu hin eegu."
→ Dubartiin mirga fi nageenya ofii eeguu danda’u.

5. "Siinqeen sirna Gadaa keessatti, caffee dubartoota ti."
→ Siinqeen bakka murtii dubartoota ti.

---

🟢 Jechoota Sirna Gadaa irratti

6. "Gadaan Gadaa nagaa, Gadaa tokkummaa fi haqaa ti."
→ Gadaan sirna nagaa fi wal-qixxummaa ti.

7. "Gadaan seera, Gadaan safuu, Gadaan eenyummaa ti."
→ Sirna Gadaa keessatti aadaan, safuun fi seerri tokkummaa qabu.

8. "Abbaa Gadaa seera fi safuu tiksa, saba tiksuuf of wareega."
→ Abbaa Gadaa bulchaa amanamaa fi sabaaf of kennedha.

9. "Gadaan wal-dorgommii miti, waliigaltee fi hirmaannaa ti."
→ Gadaan hirmaannaa uummata hundaa irratti hundaa’a.

10. "Ilmaan Gadaa sirna Gadaa keessa guddatu; sirna ittiin bulu baratu."
→ Dargaggoonni Gadaa keessatti leenjii fi muuxannoo bulchiinsaa argatu.

---

🟢 Jechoota Siyaasaa Oromoo irratti

11. "Oromoon abbaa biyyaa, abbaa seeraa fi abbaa aadaa ti."
→ Oromoon eenyummaa ofii qaba; heera, seera fi aadaa ofii beeka.

12. "Siyaasa keenya keessaa, aadaa fi afaan keenya hin dhiifnu."
→ Siyaasa keessatti eenyummaa keenya tikfanna.

13. "Tokkummaan Oromoo humna isaa ti."
→ Oromoon yoo tokkome humna cimaa qaba.

14. "Sirna walqixxummaa fi itti-gaafatamummaa Gadaa, siyaasaa Oromoo ti."
→ Sirni Gadaa bu’uura siyaasaa haqaa fi walqixxummaa ti.

15. "Oromoon eenyummaa isaa baruu fi beeksisuun bilisummaa isaa mirkaneessa."
→ Beekumsa seenaa fi eenyummaa ofii argachuun bilisummaa fida.

---

09/06/2025

Jechoota Hayyoota Oromoo (Kutaa 3ffaa)

21. "Biyyi abbaa ofii jannata fakkaatti."
→ Biyya ofii jaalachuun, ofiif ulfinaa fi abbaa biyyuummaa agarsiisa.

22. "Kan gadi jabeessu lafaa hin ka’u."
→ Nama salphisuu yaaluun of salphisu.

23. "Nama safuu qabu, dubbii dura hin dubatu."
→ Nama sirna beeku yeroo fi bakka sirrii filata.

24. "Namni ija qabu lafa ilaala, namni garaa qabu garaa ilaala."
→ Nama ogummaa fi garaa laafummaa qabu, kan biraa hubata.

25. "Kan afaan qabuu, garaa hin dhokatu."
→ Namni dhugaa dubbatu garaa isaa keessa hin dhoksu.

26. "Beekaan dubbii isaa lafa kaa’a."
→ Nama ogummaa qabu dubbii sirnaan hima.

27. "Namni beeku, ganama beeka."
→ Nama ogummaa qabu yeroo tolu fi tarkaanfii sirrii beekuu danda’a.

28. "Har’aaf hin beekne boru hin beekuu."
→ Nama yeroo isaa hin beekne, gara fuulduraas hin milkaa’u.

29. "Dubbii utuu hin raawwatamin dura yaadi."
→ Tarkaanfii fudhachuu dura hubadhu fi yaadi.

30. "Namni tokko ni kufa, ni ka’a; ni beelaa, ni quufa."
→ Jireenyi ganna fi bona qabdi, obsaan fi jabaadhaan ni darbu.

09/06/2025

Jechoota Hayyoota Oromoo (Kutaa 2ffaa)

"Eenyu iyyuu gadoo ofii irraa hin baatu, obsa qofaan ni ce'ama."
→ Rakkoo fi gaddaa obsaan qofaan nama darbu.

"Beekaan waan beeku dubbata, wallaalaan waan inni fedhu."
→ Beekaan dhugaa dubbata, wallaalaan garuu fedhii isaa qofaan.

"Lafa hin beekne irra ejjennaan, takkaa kufuun ni mala."
→ Bakka hin beekamne seenuun sodaachisaadha.

"Namni qalbii qabu, dubbii qalbifatee dhaggeeffata."
→ Nama ogummaa qabu odeeffannoo cimsinee dhaggeeffata.

"Gadaan Gadaa nagaa, Gadaa tokkummaa."
→ Sirni Gadaa nageenya fi tokkummaa irratti hundaaye.

"Namni safuu beeku, nama hin salphisu."
→ Nama aadaa fi safuu qabaatu, namatti hin roorrofu.

"Kan hin beekne hin beeku, kan beeku irraa haa barannu."
→ Hubannoo dhabuu irraa kaanee kan beekuu irraa haa barannu.

"Beekumsi dhala namaati, hin xaxamne, hin gurguramne."
→ Beekumsi qabeenya ulfaataa ti, gatii hin qabu.

"Namni tokko, harka tokko qofa; wal taanaan harka lama."
→ Tokkummaan humna.

"Siinqeen dubartii, caffeen abbootii."
→ Dubartiin siinqee qabdi, dhiirri caffee qaba – sirna mootummaa Oromoo ibsa.

09/06/2025

Jechoota Hayyoota Oromoo

1. "Afaan tokko afuura tokko."
→ Walumaan dubbachuun waliigaltee fi tokkummaa agarsiisa.

2. "Namni afaan qaba, afaan isaa qabaachaa jira."
→ Namni afaan ofii tiksu, eenyummaa isaa tiksa jechuu dha.

3. "Ilmi namaa waan beekuuf kabaja argata."
→ Beekumsi kabaja namaa fida.

4. "Gadaan gadaa bilisummaa ti."
→ Gadaan sirna walqixxummaa fi bilisummaa ti.

5. "Namni of hin beekne, namoota hin beeku."
→ Of beeku fi of sirreessu jalqaba.

6. "Osoo lafti hin dheebotne, roobni hin bu’u."
→ Rakkoon dura dhufa, furmaanni boodarra.

7. "Nama hunda gammachiisuun, of gaddisiisuu dha."
→ Namni hunda toluuf yaalu, of miidha.

8. "Oduu hin beekne, gonkumaa hin himan."
→ Odeeffannoo malee dubbachuun gowwummaa dha.

9. "Waan beektu hojiin agarsiisi."
→ Beekumsa hojii irratti mul’isuun caala.

10. "Harreen manaa orma hin dursitu."
→ Of qusatanii booda nama gargaaruun gaarii dha.

11/09/2023

Gada system

Odeeffannoo jiranis deemtee dubbifte. Seenaa daa’imman Oromoo gabrummaaf gurguramanii. Ijoolleen kunniin eessa turan? Ga...
05/09/2023

Odeeffannoo jiranis deemtee dubbifte. Seenaa daa’imman Oromoo gabrummaaf gurguramanii. Ijoolleen kunniin eessa turan? Garam dhaqan? Horteen isaanii jiruu?… Egaa akkasiin seenaan ijoollee kanaa himamuu kan eegale.

ALA 1888 fi 1889tti humni galaanarraa Biriteen, doonii waraanaa HMS Osprey jedhamtu gargaaramuun, bidiruuwwan sadii garboota fe’uun gara Baha Giddugaleessaatti geessuun gurguruuf turan to’annoo jala oolchuun, garboota achi keessa turan bilisa baasan.

Lakkoofsi ijoollee Oromoo bidiruuwwan kanneen keessa turanis 204 yogguu tahu, kanneen keessaa ijoolleen Oromoo 64 gara wiirtuu mishinariitti geeffaman.

Garboota kanas iddoo Sheikh Ottman jedhamu kan biyya Yamanitti argamutti geessan, achiis Afrikaa Kibbaatti. Waggoota muraasaan boodas ijoollee kanneen keessaa 17 ka tahan biyyattii deebi’aniiru.

Mishinaroonni Iskootish iddoo Sheekh Otmaan jedhamutti argaman tokkoon tokkoon ijoollee Oromoo 64 kanneen waliin gaaffiifi deebii tolchan.

Ragaan gaaffii fi deebii kanaas haga Dr. Saandraan gaafa sana argatutti, girgijjii (shelf) mana kitaabaa keessa iddoo tokkotti awwaalamee ture.

Tarii seenaan ijoollee kanaa dhokatee hafa turee? Moo ammas seenaa ijoollee kanaa baruuf waggoota 100 ol eegna turre?

Barruu kanaan qabiyyee kitaabichaa, eenyummaa barreessituu, seenaa ijoollee muraasaa fi dhimmoota biroo isin baruu qabdan, gaaffiifi deebii Dr. Sandra Shell waliin taasfinee fi ragaalee kitaabicharraa arganne qixeeffanneerra. Dhiyaadhaa.

Dr. Saandraan dhamaatii waggoota hedduun booda kitaaba matadureen isaa Children of Hope: The Odyssey of the Oromo Slaves from Ethiopia to South Africa jedhu ji’oota muraasaan dura maxxansiifte.

Hiikaa gitaa – Ijoollee Abdii: Imala dheeraa garboota Oromoo Itoophiyaa hanga Afriikaa Kibbaa

Kitaabni kun kitaabota biroo kan seenaa gabrummaa Afriikaa, keessattuu kan Baha Afriikaa seenessan kaan irraa maaltu adda isa taasisa? Ijoolleen kun erga qabamanii kaasee haga gurguramanii, bilisa ba’anitti seenaa jiru nutti hima.

05/09/2023

JECHOOTA HAYYOOTA OROMOO IRRAA….

Ashamaa harka fuune jaalatamtoota, kabajamtoota ilmaan oromoo? Nagayni badhaadha? Alaa manni, aalii ollaan fayyaadha? Baraa bariin, daagaa argaadni nagayaa?
Mee arraan tana jechoota hayyootni oromoo dubbatan isiniif dhiheessinaa nu hordofaa.


Waa sadi waan lubbuu qabaatu, waa sadiin lubbuu dhaba:-
1. Seenaan waan lubbuu qabaati, yoo gowwatti himan waan lubbuu dhabaati.
2. Gudeedni kormaa waan lubbuu qabaati, masheenatti goreen waan lubbuu dhabaati.
3. Qabeenyi waan lubbuu qabaati, yooniif doyna/doqnatti goreen waan lubbuu dhabaati.

Dhiirti waa sadi dandeessee, waan sadi dadhabde:-
1. Bilaaluu gurguddoo keessa deemteeti, cirracha tokko kan kophee keessa seene dadhabde.
2. Rooba guddaa keessa deemteeti, dhimmuu mana takka obsite.
3. Waan abbaa duubaa dandeessee, waan abbaa biraa/duubaa dadhabde.

Eeyba jaarsoolee/ manguddoolee waan sadi si haa bararu:-
1. Qoree dhoqqee keessaa si haa baraaru.
2. Abaarsaa jaarsaa du’aaf deemu si haa baraaru,
3. Jecha niitii/jaartii obboleeysaaa si haa baraaru.

Abaarsi jaaroolee sadi:-
1. Itillee dhabi.
2. Soora/nyaata dhabi
3. Dhugaa dhabi.

=Itti Fufa=

Maddi:- Manguddoo oromoo irraa.

Address

Harar
Addis Ababa

Telephone

+251920895306

Website

Alerts

Be the first to know and let us send you an email when Qabsaawota oromoo wal habarsifnu posts news and promotions. Your email address will not be used for any other purpose, and you can unsubscribe at any time.

Contact The Business

Send a message to Qabsaawota oromoo wal habarsifnu:

Shortcuts

Share

Category