18/03/2022
Alisuorittamisen määrittely voi olla todella vaikeaa ja vielä vaikeampaa on olla alisuorittajan irtisanominen. Tässä Työtuomioistuimen päätöksessä (TT 2021:80) hyväksyttiin irtisanominen, vaikka Rakennusliitto oli vahvasti eri mieltä vaatien irtisanotulle 39.722,70 euron korvauksia. Kysymykseni onkin, kuka uskaltaa irtisanoa liittoon kuuluvan alisuorittajan?
Tällä kerralla oikeustapauksemme koskee rakennussiivoojan irtisanomiseen. Asian tärkeys nousi myös esiin tällä viikolla Helsingin Sanomien mukana ilmestyneessä mainosliitteessä ”Älykäs kaupunki” josta löytyy artikkeli ”Puutteellinen pölynhallinta voi tulla rakentajalle kalliiksi”. Artikkelissa mainittiin mm, että työmaan valmistuminen voi viivästyä ja työntekijöiden terveys voi olla vaarassa, jos pölynhallinta ei toimi. Lisäksi epäsiistissä ja roskaisessa ympäristössä kasvaa myös työtapaturmien vaara. Tällä aasinsillalla siirryn referoimaan oikeustapausta.
Yhteenveto tapauksesta (Finlex):
Rakennussiivoojana työskennelleen työntekijän työsuhde oli irtisanottu vedoten työtehtävien alisuorittamiseen. Työntekijälle oli ennen irtisanomista annettu kirjallinen varoitus työtehtävien alisuorittamisesta sekä suullisia huomautuksia työmaan pölyisyydestä.
Työtuomioistuin katsoi, että työntekijän ainoana työtehtävänä oli ollut huolehtia työmaan siisteydestä, ja hänelle oli annettu työtehtävän suorittamista varten tarvittavat työvälineet ja opastus. Asiassa oli selvitetty, että työmaalla oli ollut huomattavan pölyistä eikä työntekijän työsuoritus ollut parantunut suullisista huomautuksista ja kirjallisesta varoituksesta huolimatta. Työntekijän katsottiin laiminlyöneen vakavasti työsopimuksesta johtuvia työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan. Työnantajalla oli siten ollut työntekijästä johtuva asiallinen ja painava peruste irtisanoa työntekijän työsopimus.
____________________________________________
Yhteenvedon jälkeen tiedättekin jo, miten tapauksessa kävi. Mikäli haluatte tietää lisää ratkaisusta, jatkakaa vain lukemista.
Rakennussiivoojana työskennelleen työntekijän työsuhde oli irtisanottu vedoten työtehtävien alisuorittamiseen.
Rakennusliitto nosti kanteen aiheettomasta irtisanomisesta mainiten mm, ettei työntekijä ollut laiminlyönyt tehtäviään, ja hän oli työskennellyt parhaansa tehden. Muilla työntekijöillä ei ollut havaintoa siitä, että työntekijä olisi laiminlyönyt työtehtäviään.
Lisäksi Rakennusliitto esitti, ettei lastoja ja rikkalapioita ollut käytössä, että pölyisyyden mittaamisen seuranta-aika oli ollut lyhyt ja että varoituksen ja irtisanomisen välillä oli vain 13 työpäivää.
Talonrakennusteollisuus ry ja työnantajayritys vaativat kanteenhylkäämistä. Perusteluina esitettiin mm seuraavaa:
Työnantaja oli työmaan alussa perehdyttänyt työntekijän rakennussiivoojan työtehtäviin. Työntekijä ei kuitenkaan ollut ollut halukas suorittamaan siivoustyötä sen vaatimusten mukaisesti. Hän alisuoriutui, jätti työtä tekemättä, teki työtä huolimattomasti ja hidasteli työtehtävien suorittamisessa silloin, kun esimiehet eivät olleet valvomassa, ja laiminlöi tarkoituksella työtehtävien suorittamista. Työn lopputulos ei siten ollut täyttänyt edellytettyä puhtaustasoa. Työnantaja oli antanut useita suullisia huomautuksia töiden suorittamisessa olevista puutteista ennen kirjallisen varoituksen antamista 16.4.2019. Työntekijä ei ollut muuttanut menettelyään vaan laiminlöi edelleen työtehtäviään. Tämän vuoksi työnantaja irtisanoi työsuhteen 9.5.2019
Työtuomioistuimen ratkaisu
Näyttö
Varoituksessa kirjoitetaan seuraavasti: ”Työmaan siivous- ja raivaustehtävät on aiemmin pystytty muiden työntekijöiden toimesta hoitamaan kahden henkilön voimin siten, että työmaan TR-mittausten tulos on pysynyt hyväksyttävällä tasolla. Aloititte työmaalla 12.2.2019, minkä jälkeen työmaan pölynhallinnan taso putosi merkittävästi, eikä tilanne ole suullisista huomautuksista huolimatta parantunut. Kahden viimeisimmän kalibrointimittauksen tulokset ovat pölyisyyden osalta: vko 8/2019 44 % ja vko 12/2019 64 %. Yrityksen asettama tavoitetaso TR-mittauksille on 95 %. Tämä tavoite on jatkossa saavutettava. Edellytämme merkittävää parannusta työsuoritukseen sekä laadun, että työtehon osalta. Mikäli työntekijä ei muuta toimintaansa, tulee X Oy irtisanomaan hänet.”
Vanhempi työnjohtaja E toimi vuoden 2019 alkupuolella kyseisen työmaan työnjohtajana ja työsuojelupäällikkönä. Hän antoi työntekijälle työvälineet ja perehdytti hänen työhönsä.
E on kertonut olleensa työmaalla päivittäin. Hänen käsityksensä mukaan työntekijällä ei ollut ollut työmotivaatiota. Työntekijä oli suhtautunut tehtäviinsä välinpitämättömästi. Hän ei esimerkiksi ollut vaihtanut imuriin pölypusseja, vaikka hänelle oli annettu niitä. Kun työntekijä oli sanonut, ettei hän osannut tehdä jotain, hänelle oli näytetty, miten tuli toimia. Työntekijä oli myös tuonut esiin, että kotona vaimo siivoaa, eikä se ole hänen hommaansa.
E on kertonut tehneensä työmaalla yhtiön omat, viikoittaiset TR-mittaukset. Mittauksissa arvioitiin silmämääräisesti, oliko edellisen työvaiheen roskat korjattu pois ja oliko työmaalla pölyä. TR-mittauksessa 44 prosenttia pölyisyydestä oli todella huono tulos ja tarkoitti sitä, että käytännössä joka toinen asunto oli pölyinen ja siivoamatta. E ei ollut aikaisemmin törmännyt näin huonoon tulokseen. Jos työmaalla oli meneillään pölyisiä työvaiheita, tulokseksi voi tulla 80 prosenttia, kun rakennussiivoojat olivat työssä kahdeksan tuntia päivässä.
Yrityksen korjausyksikön johtaja on kertonut olleensa työpäällikkönä työmaalla ja käynyt työmaalla ainakin noin kolme kertaa viikossa muun muassa tekemässä työmaatarkastuksia. Vanhempi työnjohtaja E oli jossain vaiheessa tuonut esille, että työmaan siivous ei toiminut hyvin ja että työtekijä ja tämän työpari olivat mieluummin tauolla kuin työssä. Korjausyksikön johtaja oli myös itse nähnyt viikoittaisilla tarkastuksillaan, että työmaa ei enää ollut siisti. Hän kertoi myös, että työntekijällä ja hänen työparillaan oli ollut käytettävissään samat työvälineet kuin työmaalla aikaisemmin työskennelleillä rakennussiivoojilla.
Yrityksen korjausyksikön johtaja C on lisäksi kertonut tilanteesta, jossa hän oli nähnyt työntekijän imuroivan kylpyhuoneessa ja tuolloin seissyt paikallaan ainakin minuutin toinen käsi taskussa ja imuroinut samaa kohtaa. C:lle oli tullut sellainen vaikutelma, että työntekijä oli ollut vain tekevinään työtä. C oli antanut asiasta suullisen varoituksen.
Korjausyksikön johtaja painotti myös sitä, että työmaan siisteys oli tärkeää työturvallisuuden kannalta.
Yrityksen työpäällikkö D kertoi olleensa vastaavana työnjohtajana kyseisellä työmaalla. Hän totesi, ettei työntekijän työnteko ollut missään vaiheessa lähtenyt käyntiin. Työntekijä oli esimerkiksi seissyt paikallaan kylpyhuoneessa, imuri käynnissä m***a seissyt vain paikallaan imuroiden yhtä ja samaa kohtaa.
Työpäällikkö kertoi vielä, että viranomaismääräykset velvoittivat pölynhallintaan.
Näytön arviointi ja johtopäätökset
Seuraavassa vain muutama ote TT:n näytön arvioinnista.
Työtuomioistuin katsoo E:n, C:n ja D:n yhdenmukaisilla kertomuksilla näytetyksi, että työmaalla on ollut huomattavan epäsiistiä ja pölyistä sen jälkeen, kun rakennussiivous oli siirtynyt työntekijän ja hänen työparinsa vastuulle. TR-mittauksen raportista ilmenevä pölyisyyden selvä lisääntyminen alkuvuonna 2019 tukee osaltaan tätä johtopäätöstä.
E:n, C:n ja D:n kertomusten mukaan työmaalla oli myös aikaisemmin ollut kaksi rakennussiivoojaa, ja siivouksen taso oli tuolloin ollut hyvä. C on kertonut, että rakennussiivoojien käytettävissä olleet työvälineet olivat aina olleet samat. Työtuomioistuin katsoo, ettei asiassa ole tullut esille seikkoja, joiden perusteella työnantajan edellyttämää puhtaustasoa voitaisiin pitää kohtuuttoman vaikeasti saavutettavana esimerkiksi puutteellisten resurssien tai työvälineiden johdosta.
Asiassa on riidatonta, että työntekijää on huomautettu suullisesti työmaan pölyisyydestä. Työntekijä on itsekin kertonut saaneensa pölyisyydestä useita huomautuksia. Työnantaja on 16.4.2019 antanut kirjallisen varoituksen työtehtävien alisuorittamisesta, mikä on käsittänyt siivous- ja raivaustehtävien huomattavan hitaan etenemisen ja huolimattoman suorittamisen. Varoituksessa on myös viitattu nimenomaisesti pölynhallinnan tason huomattavaan putoamiseen.
Joku lukijoista on varmaan pannut merkille että kirjallisen varoituksen ja irtisanomisen välillä on kulunut varsin lyhyt aika. Lähtökohtahan on että varoituksen jälkeen työntekijälle on annettava kuukausi aikaa muuttaa tointatapojaan. Varmaankin tästä johtuen TT lausui asiassa vielä seuraavasti:
Kirjallinen varoitus on annettu työntekijälle 16.4.2019, ja hänen työsuhteensa on irtisanottu 9.5.2019 eli hieman yli kolme viikkoa myöhemmin. Työpäällikön kertomuksen mukaan siivottavana olleen rakennuksen kaikkien asuntojen siivoaminen yhden kerran kesti kahdelta työntekijältä noin kaksi päivää. Tämä huomioon ottaen työtuomioistuin katsoo, että työntekijällä on tässä tapauksessa ollut halutessaan riittävä mahdollisuus osoittaa korjaavansa menettelynsä kirjallisen varoituksen ja työsuhteen irtisanomisen väliin jääneenä aikana.
TT päättää arvioinnin seuraavasti:
Asian kokonaisarvioinnissa työtuomioistuin on ottanut huomioon, että työntekijän ainoana työtehtävänä on ollut huolehtia työmaan siisteydestä ja hänelle on annettu työtehtävän suorittamista varten tarvittavat työvälineet ja opastus. Pölynhallinta on merkittävä tekijä työmaan työturvallisuuden ja terveellisyyden kannalta. Asiassa on selvitetty, että työmaalla on ollut huomattavan pölyistä eikä työntekijän työsuoritus ole parantunut pysyvästi suullisista huomautuksista ja kirjallisesta varoituksesta huolimatta. Työtuomioistuin katsoo tulleen näytetyksi, että työntekijä on laiminlyönyt vakavasti työsopimuksesta johtuvia työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavia velvoitteitaan. Työnantajalla on siten ollut työsopimuslain 7 §:n 2 momentissa tarkoitettu työntekijästä johtuva asiallinen ja painava peruste irtisanoa työsopimus.
