12/08/2026
Tämä ilmiö tuli todella hyvin esiin, kun opintojen työharjoittelussa arvioin hevosten hyvinvointia erään hevosten pelastuskeskuksen eri toimipisteissä Englannissa.
Ensimmäisessä paikassa esihenkilö oli todella tarkka työntekijöiden kielenkäytöstä. Työntekijöillä ei saanut olla lempihevosia, eikä hevosista koskaan saanut sanoa rumasti. Työntekijät suhtautuivat hevosiin tasavertaisesti, antoivat aikaansa kaikille tasapuolisesti ja käsittelivät hevosia hyvin kauniisti ja johdonmukaisesti. Hevoset olivat kivoja käsitellä ja suhtautuivat ihmisiin ystävällisesti.
Toisessa paikassa esihenkilö ei kiinnittänyt kielenkäyttöön huomiota. Työntekijät suosivat joitain hevosia ja karttoivat muita. Ajankäyttö ja vaivannäkö jakautuivat epätasaisesti. Hevoset, joista puhuttiiin rumasti, saivat karumpaa kohtelua ja ne myös suhtautuivat ihmisiin epäileväisesti. Tämä tietysti myös vaikutti näiden yksilöiden adoptointiin kielteisesti.
Molemmat paikat olivat saman järjestön alaisia. Molemmissa oli samat toimintaprotokollat, samansuuntainen tilasuunnittelu, työntekijöillä samat koulutukset ja paperilla samat prosessit.
Erot hevosten todellisuuksissa olivat kuitenkin huomattavat.
Nuo erot johtuivat ihmisten viestinnän ja sitä kautta toiminnan kulttuurieroista.
Kiitos nostosta Anna Kilpeläinen - PedaEquest.
🐴 “Naughty.” “Stubborn.” “Rude.” They might seem like harmless words, but could they actually change how we treat horses?
At the ISES 2026 Conference, Susie Catherall Ostler presented “Words matter: The prevalence and impact of negative emotive language in the equine industry.”
In a survey of 355 participants, every participant had heard negative emotive language used to describe horse behaviour, and 97% admitted using it themselves.
But the most striking finding was what happened when researchers changed only the language used to describe a horse’s behaviour. Participants shown descriptions using negative emotive language were significantly more likely to suggest sedation and, in some scenarios, positive punishment, despite seeing the exact same video of the horse.
People who reported using this type of language more frequently were also less likely to suggest giving the horse time, considering their emotional state or physical discomfort, or using desensitisation.
The takeaway is simple but powerful: the words we use can shape the decisions we make.
Instead of labelling a horse as naughty, stubborn or rude, asking why they are behaving that way could lead us towards more horse centred responses.
