26/11/2015
Mitäs minä 2:lla eurolla tekisin, kun lauantaina on kansallisessa rahanjako-ohjelmassa luvassa jollekulle onnekkaalle 11 miljoonaa euroa. "Oi, kunpa minä nyt voittaisin": kuulen monen huokailevan. Juuri minä tarvitsisin tuota rahasummaa eniten ja osaisin käyttää sen parhaiten.
M***a 11 miljoonaa voitaisiin myös jakaa toisin. Meitä suomalaisia on nyt noin 5,4 miljoonaa, joten jokaiselle riittäisi potista 2 euroa. "Eihän 2:lla eurolla tee mitään": kuulen sanottavan. M***a jos saisit 2 euroa silloin kun sitä kipeimmin tarvitsisit, eikö se olisi siinä hetkessä arvokkaampaa kuin 11 miljoonaa tililläsi? Eikö? Esimerkiksi kiirehtiessäsi junalle ja jättäessäsi autoa parkkialueelle, huomaat lippuautomaatin hyväksyvän vain kolikoita. Lompakostasi löytyy joka puolella maailmaa ovet avaavia luottokortteja, m***a juuri nyt tarvitsisit kipeästi vain pari 2-eurosta. Entä kun olet matkalla ja huomaat unohtaneesi elintärkeän lääkkeesi ottamisen. Lääke pitäisi huuhtoa kurkusta alas vedellä, m***a ainoa kioski lähimailla vastaanottaa vain käteistä. Ensimmäistä vastaantulijaa, joka silloin antaa minulle 2-eurosen, olen valmis tituleeraamaan oitis enkeliksi! Entä muistatko kaupan kassajonosta tuon lapsen, joka oli laitettu tekemään ruokaostoksia tehtävään kykenemättömien vanhempiensa puolesta ja hän joutui jättämään maidon pois, koska taskussa olevat rahat eivät riittäneet. Tuota murheellista hetkeä ei pyyhi pois lapsen muistista suurinkaan rahavuori.
Jos siis jokainen meistä antaisi tänään 2 euroa auttaakseen toista, olisimme yhdessä jo "voittaneet" tuon 11 miljoonaa. Itseasiassa olisimme saaneet paljon enemmän, olisimme saaneet auttaa ja tulla autetuiksi, mikä usein on enemmän kuin mitä rahalla saa. Haastan meidät kaikki tänään pitämään silmämme avoimina ja sopivan hetken tullen kysymään ääneen: "Saanko auttaa?"