Isännöinti Kauvanto

09/09/2026

Taloyhtiön tilillä 1 900 € – avoimia laskuja 10 000 €. Mitä tehdään?
Tässä vaiheessa ei enää riitä, että kirjanpito on oikein.
Tarvitaan päätöksiä.
Taloyhtiössä pitää pystyä maksamaan palkkiot, energia, vakuutukset, verot, huollot ja lainat silloin, kun ne erääntyvät.
Jos kassatilannetta seurataan vasta siinä vaiheessa, kun rahat ovat loppumassa, vaihtoehtoja on vähän.
Siksi me seuraamme myös maksuvalmiutta.
Paljonko tilillä on?
Paljonko on tulossa?
Paljonko on lähdössä?
Riittävätkö vastikkeet?
Onko hallituksen tehtävä päätöksiä nyt?
Kirjanpito kertoo, mitä taloudessa on tapahtunut.
Isännöitsijän tehtävänä on auttaa hallitusta näkemään myös, mitä tapahtuu seuraavaksi.
Taloudellinen ongelma ei aina ole vältettävissä.
M***a sen ei pitäisi tulla yllätyksenä.

09/09/2026

Ehtiikö isännöitsijä enää oppia uutta, jos kaikki aika menee asiakkaiden päivittäisten asioiden hoitamiseen?

Isännöintiala muuttuu jatkuvasti.

Markkinoille tulee uusia ratkaisuja lämmitykseen, energiansäästöön, ilmanvaihtoon, sähköautojen lataukseen, kiinteistöautomaatioon, korjausrakentamiseen, taloushallintoon, viestintään ja kiinteistöjen seurantaan.

Myös lainsäädäntö, vakuutuskäytännöt, digitaaliset järjestelmät ja tekoälyn mahdollisuudet kehittyvät.

M***a kuka ehtii perehtyä niihin?

Jos isännöitsijällä on hoidettavanaan hyvin suuri määrä taloyhtiöitä, työpäivä täyttyy helposti sähköposteista, kokouksista, laskuista, vahingoista ja kiireellisistä selvityksistä.

Silloin uuden oppimiselle ja alan kehityksen seuraamiselle ei välttämättä jää paljon aikaa.

Me olemme Isännöinti Kauvannossa valinneet toisenlaisen toimintamallin.

Yhdellä isännöitsijällä on meillä alle 10 hoidettavaa kiinteistöä.

Se antaa aikaa asiakkaille, kiinteistökierroksille ja ennakoinnille – m***a myös oman ammattitaidon ylläpitämiselle.

Pidämme tärkeänä sitä, että osallistumme koulutuksiin ja alan tapahtumiin, tapaamme palveluntuottajia ja tutustumme uusiin menetelmiin sekä teknisiin ratkaisuihin.

Piakkoin Lahdessa järjestetään kaksipäiväiset Isännöitsijäpäivät.

https://www.isannointiliitto.fi/tapahtuma/isannointipaivat-2/

Me osallistumme.

Emme siksi, että jokainen uusi tuote tai menetelmä pitäisi ottaa heti asiakkaidemme käyttöön.

Päinvastoin.

Mielestämme isännöitsijän tehtävä on tuntea uudet mahdollisuudet, m***a suhtautua niihin myös kriittisesti.

Uusin ratkaisu ei automaattisesti ole paras ratkaisu.

Haluamme nähdä kokemuksia, toimivuuden, kustannukset ja todellisen hyödyn ennen kuin suosittelemme jotakin asiakkaalle.

Taloyhtiö ei mielestämme ole oikea paikka kokeilla jokaista markkinoille tulevaa uutuustuotetta ensimmäisten joukossa vain siksi, että se kuulostaa hyvältä.

M***a yhtä huono vaihtoehto on se, ettei isännöitsijä tiedä uusista ratkaisuista mitään.

Hyvä isännöitsijä osaa kysyä:

Onko tästä jo riittävästi käyttökokemusta?

Mitä tämä todella säästää?

Mitä ylläpito maksaa?

Sopiiko tämä juuri tähän kiinteistöön?

Mitä riskejä ratkaisuun liittyy?

Onko markkinoilla jo parempi vaihtoehto?

Ja ennen kaikkea: onko tästä asiakkaalle todellista hyötyä?

Alan tapahtumissa arvokkainta eivät aina ole suuret innovaatiot.

Joskus yksi uusi tekninen ratkaisu, uusi tapa kilpailuttaa palvelu tai keskustelu toisen ammattilaisen kanssa voi johtaa myöhemmin taloyhtiössä merkittävään säästöön tai auttaa välttämään väärän ratkaisun.

Siksi katsomme, että myös uuden oppiminen kuuluu isännöitsijän työhön.

Isännöitsijän pitäisi ehtiä hoitaa tämän päivän asiat – m***a hänen pitäisi ehtiä myös selvittää, miten huomisen kiinteistöjä kannattaa hoitaa.

Siihenkin tarvitaan aikaa.

Ilmoittautuminen Isännöintipäiville 2026 on käynnissä! Isännöintipäivät 2026 Lahdessa Isännöintipäiviä vietetään 16.-17.9.2026 Lahden Messukeskuksessa. Iltajuhlaa vietämme Sibeliustalolla. Ilmoittaudu mukaan 1.9.2026 mennessä! Isännöintipäivät on kiinteistöalan ykköstapahtuma,...

08/09/2026

Kuka ilmoittaa isännöitsijälle ullakon ikkunan ulkopuolen lahovauriosta?
Todennäköisesti ei kukaan, jos kukaan ei käy sitä katsomassa.
Kaikkea ei voi hoitaa vikailmoitusten perusteella.
Juuri siksi käymme kiinteistöissä.
Rankkasateen jälkeen voidaan nähdä, mihin vesi kerääntyy.
Talvella nähdään lumen ja jään aiheuttamat ongelmat.
Keväällä sulamisvesien toiminta.
Säännöllisesti käymällä nähdään myös, miten julkisivut, ikkunat, katot ja tekniset laitteet muuttuvat vuosien aikana.
Korjauksen kannalta ratkaiseva ero voi olla siinä, havaitaanko rakennusosa silloin, kun se voidaan vielä kunnostaa – vai vasta silloin, kun se pitää uusia.
Kaikkea ei voi kysyä muilta.
Joskus omat silmät löytävät asian, jota kukaan ei vielä osannut etsiä.

07/09/2026

Kun rakenne on kerran auki – kannattaako se sulkea miettimättä seuraavaa remonttia?
Esimerkiksi linjasaneerauksessa voidaan pienellä lisäkustannuksella rakentaa valmiita reittejä tulevalle sähkötekniikalle.
Julkisivuremontissa voidaan selvittää mahdollisen tulevan keskitetyn jäähdytyksen nousut ja putkivaraukset.
Kattoremontissa voidaan huomioida tuleva aurinkosähkö tai muu kattotekniikka.
Kaikkea ei tarvitse rakentaa nyt.
M***a olisi harmillista avata kymmenen vuoden kuluttua juuri kunnostetut rakenteet uudelleen vain siksi, ettei asiaa ensimmäisellä kerralla ajateltu.
Pieni varaus tänään voi poistaa suuren työvaiheen huomenna.
Meille korjaushankkeen suunnittelu tarkoittaa myös seuraavien 10–30 vuoden katsomista.

06/09/2026

Paljonko halpa isännöinti voi todellisuudessa maksaa?
Meillä on hoidettavana todellinen, anonymisoitu case.
Selvityksen kohteena on noin 45 000 euron epäselvä rahamäärä.
Kokonaisuus on ollut niin vakava, että asia on saatettu poliisin arvioitavaksi muun muassa epäiltyä törkeää petosta ja kirjanpitorikosta koskevana asiana.
Syyllisyyskysymykset kuuluvat tietenkin viranomaisille.
Meidän tehtävämme on selvittää:
Mitä tapahtui?
Missä raha on?
Mitä voidaan näyttää toteen?
Mitä yhtiö voi vaatia?
Ja ovatko vaatimukset vaarassa vanhentua?
Vertailun vuoksi:
Jos isännöinnissä säästetään 200 €/kk, säästö on viidessä vuodessa 12 000 euroa.
Jos sen jälkeen joudutaan selvittämään 45 000 euron epäselvyyttä ja maksamaan lisäksi juristi- ja selvityskustannuksia, halpa isännöinti ei enää näytä kovin halvalta.
Isännöinnin kuukausihinta on näkyvä kustannus. Tekemättä jätettyjen asioiden kustannus voi näkyä vasta vuosien kuluttua.

06/09/2026

Syksyn lähestyessä on aika varmistaa, että taloyhtiösi on valmis tulevaan talveen. Vuosittainen katselmus paljastaa korjaustarpeet, joihin ehditään puuttua ennen pakkasia – katon kunto, viemärit ja lämmitysjärjestelmät tarkastetaan ammattitaidolla. Pidämme huolen myös siitä, että lumityöt, hiekoitus ja kattojäiden hallinta ovat kunnossa sopimuksineen. Ennakoiva tekninen isännöinti säästää rahaa ja vaivaa, kun ongelmat ratkaistaan hallitusti. Pyydä tarjous yhtiöllesi ja saat kumppanin, joka kävelee aina askel edellä.

Pyydä taloyhtiöllesi tarjous isännöinnistä Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla. Täytä lomake, niin räätälöimme taloyhtiöllenne sopivan isännöintipalvelun.

05/09/2026

Voiko isännöinnillä olla merkitystä taloyhtiön energiankulutukseen?
Yhdessä isännöimässämme 58 huoneiston taloyhtiössä lämmitysenergian kulutus oli:
2023: 431,92 MWh
2025: 155,71 MWh
Ero on noin 276 MWh vuodessa.
Raakalukujen perusteella kulutus pieneni noin 64 %.
Tulos ei syntynyt yhdestä toimenpiteestä, vaan lämmitysjärjestelmää, lämmönjakoa, ilmanvaihtoa ja rakennuksen teknistä toimintaa kehitettiin kokonaisuutena.
Isännöitsijä ei suunnittele LVI-järjestelmää itse.
M***a jonkun pitää nähdä mahdollisuus, käynnistää hanke, hankkia asiantuntijat ja ennen kaikkea seurata sen jälkeen:
Saatiinko sillä oikeasti säästöä?
Meidän mielestämme energiankulutus kuuluu asioihin, joita isännöinnin pitää aktiivisesti seurata.
Isännöinnin hinta näkyy laskulla. Hyvän isännöinnin arvo voi näkyä pienempänä energia­laskuna vuodesta toiseen.

05/09/2026

Ilmat kylmenevät – nyt pienilläkin asumistavoilla on merkitystä

Syksyn edetessä lämmityskausi käynnistyy kunnolla ja samalla asunnoissa huomataan usein ensimmäiset vedontunteet, kylmät patterit tai muutokset ilmanvaihdossa.

Asukkailla on tässä tärkeä rooli.

Kiinteistön lämmitysjärjestelmää voidaan seurata teknisestä tilasta, m***a siellä ei nähdä, miltä lämpötila tuntuu yksittäisessä makuuhuoneessa tai vetääkö jonkin ikkunan vierestä.

Siksi havainnoista kannattaa ilmoittaa.

Ennen vikailmoitusta muutama asia kannattaa kuitenkin tarkistaa myös itse.

Pidä ikkunat ja parvekeovet normaalisti suljettuina.

Jos asuntoa pitää tuulettaa, tee se nopeasti – mieluiten muutaman minuutin tehokkaana ristituuletuksena. Pitkään raollaan oleva ikkuna jäähdyttää rakenteita ja saa samalla lämmityksen yrittämään korvata ulos menevää lämpöä.

Tuuletuksen ajaksi patteritermostaatti kannattaa kääntää kiinni.

Älä kuitenkaan sulje korvausilmaventtiilejä.

Kylmä korvausilma voi tuntua epämiellyttävältä, m***a ilmanvaihtoa ei pidä estää energiansäästön vuoksi. Ilman pitää päästä asuntoon hallitusti sille suunniteltuja reittejä pitkin.

Jos venttiilit suljetaan kokonaan, korvausilmaa voi alkaa tulla hallitsemattomasti esimerkiksi rakenteiden vuotokohdista.

Anna patterin ja termostaatin toimia.

Paksu verho, sohva tai muu suuri huonekalu termostaatin edessä voi häiritä lämpötilan mittaamista ja estää lämmön leviämistä huoneeseen.

Patterin ei myöskään tarvitse olla jatkuvasti kuuma.

Jos huoneessa on jo riittävästi lämpöä, termostaatti pienentää veden virtausta ja patteri voi tuntua viileältä. Se ei vielä tarkoita vikaa.

Mittaa ennen kuin arvioit.

Jos asunto tuntuu kylmältä tai liian lämpimältä, huonelämpötilaa kannattaa mitata lämpömittarilla huoneen keskiosasta, noin metrin korkeudelta – ei ikkunalaudalta tai aivan patterin vierestä. Sopiva lämpötila oleskelutiloissa on yleensä noin 21 °C.

Milloin kannattaa ilmoittaa huoltoon tai isännöintiin?

Ilmoittamisen aiheita voivat olla esimerkiksi:

– huoneiston jatkuvasti poikkeava lämpötila
– patteri, joka ei reagoi termostaatin säätöön
– voimakas tai uusi vedontunne
– ikkunoiden poikkeava huurtuminen
– ilmanvaihdon selvä toimintahäiriö
– teknisistä järjestelmistä kuuluvat uudet tai poikkeavat äänet
– vesivuoto tai muu kiireellinen vahinkoriski.

Kiireelliset tekniset viat kuuluvat yleensä ensimmäisenä huollolle.

Jos ongelma toistuu, koskee laajemmin kiinteistöä tai ei korjaannu huollon toimenpiteillä, tieto tarvitaan myös isännöintiin.

Meille havainto ei ole valitus.

Se on tietoa kiinteistön toiminnasta.

Jos useasta huoneistosta tulee samanlaisia havaintoja, voidaan esimerkiksi havaita, että lämmityskäyrässä, verkoston tasapainossa tai ilmanvaihdossa on jotain tarkemmin selvitettävää.

Tässä myös säännölliset kiinteistökierroksemme täydentävät asukkaiden havaintoja.

Asukas tuntee oman kotinsa.

Huolto tuntee ja tekee päivittäiset tekniset tehtävät.

Isännöinnin tehtävänä on yrittää nähdä, muodostuuko yksittäisistä havainnoista suurempi kokonaisuus.

Kun pieni poikkeama huomataan ja siitä ilmoitetaan ajoissa, voidaan joskus estää paljon suurempi ongelma.

04/09/2026

Millaista isännöintiä me tarjoamme Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla?
Emme halua olla taloyhtiölle vain taho, joka järjestää kokoukset, maksaa laskut ja vastaa sähköposteihin.
Meidän tavoitteemme on tuntea myös itse kiinteistö.
Siksi toimintamallimme perustuu muun muassa:
– enintään noin 10 taloyhtiöön/isännöitsijä
– säännöllisiin kiinteistökierroksiin
– tekniseen isännöintiosaamiseen
– aktiiviseen talouden seurantaan
– energiankulutuksen seurantaan
– korjausten ennakointiin
– hallituksen aktiiviseen asiantuntijatukeen.
Emme yleensä ole tarjouskilpailun halvin.
Palvelumme on tarkoituksella laajempaa.
Tavoitteemme ei ole mahdollisimman pieni isännöintilasku, vaan hyvin hoidettu kiinteistö, hallitut kustannukset ja omaisuus, jonka arvo säilyy myös tulevaisuudessa.

03/09/2026

Kuka kertoo isännöitsijälle ullakon ikkunan ulkopuolisesta kunnosta?
Jos kukaan ei käy sitä katsomassa – ei välttämättä kukaan.
Kaikesta ei tule huoltopyyntöä.
Asukas ei näe vesikattoa.
Huoltoyhtiö hoitaa oman sopimuksensa mukaiset tehtävät.
Kuntotarkastus tehdään tiettynä päivänä.
M***a rakennus elää joka päivä.
Siksi kiinteistökierrokset kuuluvat meidän isännöintimalliimme.
Kun kiinteistössä käydään säännöllisesti, opitaan vähitellen tietämään:
– miten sadevesi käyttäytyy
– missä rakenteissa näkyy kulumista
– miten huolto toimii
– mitä pitäisi kunnostaa ennen uusimistarvetta
– mitä pitää seurata seuraavan myrskyn tai pakkasjakson jälkeen.
Kaikkea ei voi kysyä, koska aina ei vielä tiedetä, mitä pitäisi kysyä.
Siksi omat silmät ovat edelleen erittäin hyvä kiinteistönpidon työväline.