23/12/2025
Joulukalenteri, luukku 23.
Tehtävä oli selvä: pelastetaan paja ja otetaan pahistontut kiinni. Mitä Bruce Willis tekisi?
Ennen kuin suunnitelmaa oli saatu mietittyä pidemmälle, pinkaisi Joulumuori juoksuun, veti itsensä käsillään korkealla näkyvään ilmastointikanavaan ja katosi näkymättömiin.
”Se on just tuollainen” nurisi Pukki. ”Heti pitää olla menossa. 500 vuotta yhdessä eikä vieläkään järki päätä pakota.”
Johtajasusi tuli nyhjäisemään Pukin lahjetta. Mennään sisään ovesta? Nopealla jakautumisella varmistetaan, että Hans apureineen ei saa rekeä toimimaan. Susi haukahti, että Muori oli ryömimässä kohti pääkeskusta katkaisemaan sähköt.
Muut jakautuivat ohjeiden mukaan tarkistamaan laitteet. Pahistontut häärivät reen perävaunujen kimpussa ja pakkasivat. Koruja, arvokelloja, merkkilaukkuja, designia, elektroniikkaa… lisäksi prototyyppejä kaikesta mahdollisesta. Selvästi ideana oli kopioida arvotuotteet ja alkaa valmistaa niitä muualla.
Valot sammuivat. Muori oli onnistunut. Susien hopeanhohtoiset turkit toivat valoa sen verran, että tontut saatiin piiritettyä ja vangittua muutamalla nippusiteellä.
”Se on ohi”, sanoi Pukki. ”Ostan teidät ulos. Kun alkuperäisestä kauppahinnasta vähennetään teidän rötösten aiheuttama liikearvon lasku ja tulipalon vahingot, saatte tästä loput rahat suoraan käteen.”
Paavo-poro peruutti rekensä tonttujen lähelle ja yhteisvoimin sankarit saivat kammettua tontut kyytiin.
”Te typerykset!” raivosi tonttu Hans. ”Olisin kasvattanut tätä toimintaa halpatuonnilla ja vähemmän kestävillä kierrätyskäytännöillä varmaan satakertaiseksi. Ja järjestänyt, että joulua vietetään ainakin kerran kuussa! Tämä ei ole vielä ohi, räjäytän teidät taivaan tuuliin!” Hans kaivoi taskustaan sytkärin, johon syttyi pikkuinen liekki, ja heitti sen lattialle.
Mitään ei tapahtunut.
”Tyypillinen Gruber Companyn halpistuote, joka ei toimi”, totesi Sanna ja poimi sytkärin taskuunsa.
”Matkaan, Paavo! Vie nuo pois täältä.” Reki kiihdytti hieman pomppuisesti taivaalle.
”Jippikayjei” karjui Pukki.
Ilmastointikanavasta hyppäsi pölyinen Muori. Pukki ja Muori halasivat pitkään. He olivat selvästi tärkeitä toisilleen.
”Reet ja lahjat ovat nyt valmiina ja on aika lähteä” kertoi Petteri-poro. Pukilla oli vielä yksi asia.
”Vastuulleni taisi jäädä useampi sata Gruberin tonttua. Jos ne kaltoinkohdellut ressukat haluavat jäädä, ensimmäinen asia on tehdä heille reilut työsopimukset ja kouluttaa työturvallisuuteen. Te voisitte päivittää myös Code of Conductin ja toimittajasitoumukset. Tulipalostakin jäi iso sotku. Sanoitte, että Envineer tekee myös pima-hommia. Ehtisikö vaikka se kehumanne Ari Kolehmainen käydä katsomassa?”
Safetyneerilaiset jäivät vilkuttamaan. Joulu oli pelastettu. Melkoinen seikkailu! Onneksi kaikesta selvitään yhdessä. Samassa veneessä, tai reessä – turvallisesti ja vastuullisesti. Kohta on uusien seikkailujen aika.
