Habita Yritysmyynti

26/02/2026

Habita Yritysvälitys veroinfo:
Julkisesti noteeraamattoman osakeyhtiön osakkeen matemaattisen arvon ja vertailuarvon laskeminen
Verohallinto on julkaissut 25.2.2026 päivätyn ohjeen Julkisesti noteeraamattoman osakeyhtiön osakkeen matemaattisen arvon ja vertailuarvon laskeminen (linkki ensimmäisessä kommentissa).
Ohjetta on päivitetty osakevaihtoa koskevien verosäännösten muuttamisen vuoksi.
Ohjeeseen on lisätty uusi etuyhteysosakevaihdossa hankittujen osakkeiden arvostamista koskeva luku. Ohjeeseen on lisätty uusi muutoksenhakua osakkeen matemaattiseen arvoon ja vertailuarvoon koskeva luku. Samassa yhteydessä uusia osakkeita koskevaa lukua on täsmennetty verotuskäytännön perusteella. Lisäksi ohjeen lukuja 2.2.7, 2.2.8, 5.2, 5.5.3 ja 5.5.4 on päivitetty.
Etuyhteysosakevaihdolla hankitut osakkeet
ArvL 3 §:n 9 momenttia sovelletaan 1.1.2017 tai sen jälkeen etuyhteysosakevaihdolla hankittuihin osakkeisiin. Säännöksen perusteella etuyhteysosakevaihdolla hankittujen osakkeiden arvo on niiden osakevaihtoa edeltävä matemaattinen arvo. Osakevaihtoa edeltävä matemaattinen arvo on kohdeyhtiön matemaattinen arvo sille kalenterivuodelle, jonka aikana osakevaihto on tapahtunut.
Jos etuyhteysosakevaihdolla hankitut osakkeet kuuluvat käyttöomaisuuteen (EVL 12 §), rahoitusomaisuuteen (EVL 9 §), muuhun omaisuuteen (EVL 12 a §), henkilökohtaiseen tulolähteeseen tai maatalouden tulolähteeseen, osakkeiden arvostaminen edellyttää arvovertailun tekemistä. Arvopapereiden arvovertailussa etuyhteysosakevaihdolla hankittujen osakkeiden osakevaihtoa edeltävä yhteenlaskettu matemaattinen arvo otetaan huomioon, kun lasketaan kaikkien arvopapereiden yhteenlaskettua poistamatonta hankintamenoa.
Osinkotulojen verotus
Verohallinto on julkaissut 24.2.2026 päivätyn ohjeen Osinkotulojen verotus (linkki). Ohjeen lukuja 1.2 ja 5.6 on päivitetty päätöksen KHO 2025:48 vuoksi.
Ohjeen osakkeen matemaattisen arvon laskennan periaatteita koskevaan lukuun 2.2.1 on lisätty tuloverolain 33 b §:n 1 momentin väliaikaiseen muutokseen perustuva maininta sellaisten osinkotulojen verotuksesta, jotka luonnollinen henkilö on saanut 1.1.2026-31.12.2027 etuyhteysosakevaihdossa hankkivana osapuolena olevasta julkisesti noteeraamattomasta osakeyhtiöstä.
Osakkeen matemaattisen arvon laskennan periaatteet
Jos yhtiö, joka on ollut 1.1.2017 tai sen jälkeen hankkivana osapuolena etuyhteysosakevaihdossa, on jakanut osinkoa, ja osinko on nostettavissa 1.1.2026–31.12.2027, Verohallinto oikaisee tarvittaessa osakkaan osinkoverotuksessa käytettävää matemaattista arvoa. Oikaisu tehdään, jos kohdeyhtiön osakkeet on arvostettu hankkivan yhtiön nettovarallisuudessa tuloverotuksessa poistamattomaan hankintamenoon. Oikaisu tehdään siten, että kohdeyhtiön osakkeet arvostetaan tuloverotuksessa poistamattoman hankintamenon sijaan kohdeyhtiön osakkeiden osakevaihtoa edeltävään matemaattiseen arvoon.
Jos kohdeyhtiön osakkeet kuuluvat arvopapereiden arvovertailun piiriin, arvovertailu tehdään osakkaan osinkoverotuksessa käytettävän matemaattisen arvon oikaisemista varten uudestaan. Tällöin arvovertailussa käytetään kohdeyhtiön osakkeiden tuloverotuksessa poistamattoman hankintamenon sijaan osakkeiden osakevaihtoa edeltävää matemaattista arvoa. TVL 33 b §:n 1 momentissa tarkoitettu kahdeksan prosentin vuotuinen tuotto lasketaan osakkaan osinkoverotuksessa näin saadun nettovarallisuuden perusteella oikaistulle osakkeen verovuoden matemaattiselle arvolle.
Lähde Taxfax

17/02/2026

Habita info liittyen yritysjärjestelyihin liittyvien laskujen verovähennyksiin:

Ihan joka kerta ei verottaja voita yrittäjää. Toki oletettavaa on että Verottaja valittää tästä vielä korkeimpaan Korkeimpaan hallintaoikeuteen ja kun tämäkin päätös syntyi äänin 2-1 niin mahdotonta sanoa mikä on lopputulos.

Taxfax 17.2.26:
Uudelleen harkinnan kielto arvonlisäverovähennyksestä
Asiassa oli hallinto-oikeudessa ratkaistavana, oliko Verohallinto voinut verotarkastuksen johdosta määrätä yhtiön maksettavaksi arvonlisäveroa kahden ostolaskun osalta, joiden sisältämän arvonlisäveron vähennysoikeutta oli selvitetty Verohallinnon toimesta jo aiemmin kausivalvonnan yhteydessä. Verohallinto oli vuosina 2020–2021 suoritetussa verotarkastuksessa saadun selvityksen perusteella katsonut, että kysymyksessä olleet asiantuntijapalveluhankinnat oli tehty yhtiön osakkeenomistajien intressissä ja ettei yhtiöllä ollut arvonlisäverolain 102 §:n nojalla oikeutta vähentää kyseisiin hankintoihin sisältyneitä arvonlisäveroja verokaudelta 3/2018.
Verohallinto oli vuonna 2018 lähettänyt yhtiölle selvityspyynnön koskien oma-aloitteisten verojen veroilmoitusta, jossa yhtiö oli ilmoittanut kysymyksessä oleviin ostolaskuihin sisältyneet verot kyseisen verokauden vähennettävinä veroinaan. Yhtiöltä oli pyydetty selvitystä harjoitetusta toiminnasta, sen luonteesta ja laajuudesta, vähennettävistä veroista (miksi vähennettävät verot ovat olennaisesti aiempaa suuremmat ja mistä vähennettävät verot koostuvat) sekä toiminnassa tapahtuneista muutoksista. Lisäksi yhtiöltä oli pyydetty ostolaskukopiot suurimmista yksittäisistä poikkeuksellisista hankinnoista.
Yhtiö oli vastannut selvityspyyntöön ja liittänyt vastaukseen kopiot riidanalaisista ostolaskuista. Laskujen selitteet olivat viitanneet yhtiössä käynnistetyn projektin nimeen, konsultointipalveluihin sekä due diligence -selvityksiin. Yhtiön vastauksessa oli lisäksi muun ohessa todettu, että laskut koskivat yhtiön ostamia konsultointipalveluja ja että toiminnassa ei ollut tapahtunut muutoksia. Verohallinto oli yhtiön antaman selvityksen perusteella hyväksynyt yhtiön arvonlisäveroilmoituksen ja palauttanut negatiivisen arvonlisäveron yhtiölle. Hallinto-oikeus katsoi, että näissä oloissa Verohallinto oli oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 40 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavoin selvittänyt ja nimenomaisesti ratkaissut mainittujen laskujen vähennysoikeutta koskevan asian.
Hallinto-oikeus totesi, että yhtiön Verohallintoon toimittamista ostolaskukopioista oli ollut pääteltävissä, että yhtiön ilmoittamissa arvonlisäverovähennyksissä oli ollut kyse sellaisista asiantuntijapalveluista, joita yleisesti hankittiin yrityskauppaan liittyen. Kyse oli ollut loppusummaltaan merkittävistä ostolaskuista, ja laskumerkinnöistä oli ollut todettavissa, että molemmat laskut olivat liittyneet samaan projektiin. Ottaen huomioon laskuihin sisältyvien arvonlisäverovähennysten määrä ja laskumerkinnät sekä yrityskauppatilanteiden arvonlisäverotusta koskeva oikeus- ja verotuskäytäntö, Verohallinnon oli voitu jo kausivalvonnassa edellyttää arvioivan sitä, liittyykö asiaan tulkinnallisia ja lisäselvityksiä vaativia arvonlisäverokysymyksiä. Verohallinnon olisi tällöin ollut mahdollista kysyä verotarkastuksessa pyydettyjä toimeksiantosopimuksia yhtiöltä lisäselvityksenä jo kausivalvonnan yhteydessä tai siirtää asia sitä ratkaisematta verotarkastuksessa selvitettäväksi. Selvityksen puutteelliseksi jäämisen ei voitu katsoa johtuneen yhtiön omasta menettelystä.
Kun otettiin huomioon, että Verohallinto oli katsonut yhtiön kausivalvonnan yhteydessä toimittaman selvityksen riittäväksi yhtiön ilmoittamien arvonlisäverovähennysten hyväksymiseksi, ja kun yhtiö oli täyttänyt oman selvittämisvelvollisuutensa, eivätkä yhtiön selvityksissään antamat tiedot olleet sinänsä osoittautuneet myöhemminkään virheellisiksi, hallinto-oikeus katsoi, että oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annetun lain 40 §:n 2 momentti oli estänyt määräämästä yhtiölle veroa kyseisten laskujen osalta. Merkitystä ei ollut sillä, että verotarkastuksessa selvitetyt tiedot olivat antaneet aihetta arvioida yhtiön vähennysoikeutta kyseisten laskujen osalta toisin kuin aiemmin kausivalvonnassa oli tehty, eikä asiassa voitu katsoa olevan kyse sellaisesta kokonaan uudesta selvityksestä, joka olisi oikeuttanut viranomaista muuttamaan aiemmin tekemäänsä nimenomaista ratkaisua verovelvollisen vahingoksi. Yhtiölle ei siten oltu voitu määrätä verotarkastuskertomuksen perusteella arvonlisäveroa riidanalaisten laskujen osalta.
Helsingin HAO 5.2.2026 613/2026 (Äänestys 2–1, ei lainvoimainen)

16/02/2026

Tulossa myyntiin hotelliliiketoiminta sekä kiinteistö omalla tontilla vilkkaan kaupungin keskustassa Etelä-Suomessa.
Linkki Y-pörssin ilmoitukseen ensimmäisessä kommentissa.

03/02/2026

Hotelli Punkaharjun kaupassa välittäjänä toimi Joensuun Habitan Pentti Hyttinen ja erityisasiantuntijana Habita Yritysvälityksen Tuure Toivola.
Toivotamme Suomen vanhimmalle hotellille menestystä ja loistoa uuden kulttuuriorientoituneen omistajan huomassa.

Uusi omistaja on tunnettu suomalaismiljonääri.

23/12/2025

Jos tänä vuonna on ollut erityisen kiltti ja jouluna saanut niin paljon lahjoja ettei ne mahdu kotiin, niin Tattiksella olisi 135m2 juuri pintaremontoitu varasto/autotalli/tuotantotila vapaana. Ja jos on ollut niin kiltti ettei lahjat mahdu tännekään niin samassa talossa on vielä 220m2 kylmää varastoa vapaana!

https://www.yritysporssi.fi/helsinki-uusimaa-etela-suomi-finland/vuokrataan/yritykset/toimitilat/varasto/varasto-autotalli-totantotila-toimistolla-tattarisuolla-135-m2-heti-vapaa-115822?fbclid=IwY2xjawO3jtFleHRuA2FlbQIxMQBzcnRjBmFwcF9pZBAyMjIwMzkxNzg4MjAwODkyAAEeEX9dAo-zLeMQDAt3eUvTfpAWjjv4r_OgumxgtVpWV42X0pJR0TEqBTvkaQ0_aem_DE1J-P7WY0lA8p1rHghp7A

HETI VAPAA Vuokrattavana Tattarisuolla 135m2 varasto/tuotantotila/autotalli toimistovarauksella sekä pihalla. Tila on ns. puolilämmin, m***a nurka... 115822

23/12/2025

Toimistolla taas 5.1.2026. Kiireellisissä asioissa voi soittaa tai laittaa WA/SMS 050 524 1217.
Kiitokset kaikille asiakkaille kuluneesta vuodesta ja menestyksekkäitä yritysjärjestelyitä tulevalle vuodelle.

22/12/2025

Habitan Yrityskaupan tietoisku:
Sähköiset kaupat ja allekirjoitukset alkaa olemaan esim. asuntokaupassa enemmän sääntö kuin poikkeus ja myös Yrityskaupassa sähköinen allekirjoitus on yhä yleisempi. Myös useimmat sopimukset tehdään nykyään sähköisesti, jolloin arkistointi on helppoa, eikä allekirjoittajien tarvitse olla samassa paikassa allekirjoitushetkellä. Myös tunnistautuminen on tällöin samalla suoritettu, jos kaupat tehdään vahvaa tunnistautumista hyödyntävässä palvelussa.
Ilmassa on ollut epätietoisuutta, milloin kaupat tapahtuu, jos sopimuksessa on eripäivä, kuin milloin allekirjoitus on tehty. Uusimmassa Taxfaxissa on otettu asiaan kantaa.

Taxfax 19.12.2025
”Sähköinen allekirjoitus
DIAS-järjestelmässä ja Maanmittauslaitoksen kiinteistönvaihdantapalvelussa tehdyissä kaupoissa sitova sopimus kaupasta syntyy vasta kun kaikki kaupan osapuolet ovat sähköisesti allekirjoittaneet samansisältöisen kauppakirjan. Näissä viimeisimmän allekirjoituksen päivämäärä on kaupantekopäivämäärä. Myös muu sähköisessä järjestelmässä allekirjoitettu kauppakirja on sitova sopimus vasta kun kaikki kaupan osapuolet ovat allekirjoittaneet kauppakirjan. Jos kuitenkin kauppakirjaan on merkitty kaupantekopäivä, joka molempien osapuolten käsityksen mukaan on ajankohta, jolloin kauppa on tapahtunut, tätä päivämäärää voidaan pitää sitovan sopimuksen päivämääränä.”

Jos asiaa mietitän esim. yrityskaupan näkökulmasta, jolloin usein on tilanne ettei sitovaa esisopimusta tai sitovaa tarjousta ole ennen lopullisen kauppakirjan allekirjoittamista tehty on yllä olevan tulkinnan mukaan osapuolten mahdollisuus vetäytyä kunnes kaikki osapuolet on sopimuksen allekirjoittaneet.
Kuvituskuva: ChatGPT

19/12/2025

Uutta verottajan tulkintaa liittyen yrityskauppoihin:

Lisäkauppahinnan verottaminen tappiollisessa kaupassa
Jos luovutuksesta on aiempana verovuonna vahvistettu tappio, Verohallinto oikaisee vahvistetun tappion vastaamaan uudelleen lasketun luovutusvoiton tai luovutustappion määrää. Oikaisu tehdään noudattaen, mitä verotusmenettelystä annetussa laissa säädetään verotuksen oikaisusta. Oikaisu tehdään, vaikka verotuksen oikaisun edellytykset puuttuvat. Tappioiden määrää voidaan siten oikaista verotusmenettelystä annetun lain verotuksen oikaisulle säädetyn määräajan ja uudelleen harkinnan kiellon estämättä. Oikaisu voidaan tehdä myös siitä huolimatta, että luovutusvuodelta vahvistettava luovutustappio ja sen määrä olisi oikaisua tehtäessä jo ehditty ratkaista valitukseen annetulla päätöksellä muun asian kuin lisäkauppahintaan perustuvan oikaisun vuoksi.

Lähde Taxfax19.12.25

28/11/2025

30/09/2025

Finnveran asiakaskirjeessä nostetaan jo pitkään ajankohtainen aihe jälleen esille:
"Omistajanvaihdos on lähitulevaisuudessa ajankohtainen tuhansille suomalaisille Yrityksille. Haasteena o, että myyntiä harkitsevia yrityksiä on yli tuplasti verrattuna mahdollisiin ostajiin"
Linkki koko artikkeliin ensimmäisessä kommentissa.
Tällaisessa tilanteessa on ns. ostajan markkinat, m***a "huonokin" yritys voi olla hyvä pohja jollekin uudelle liikeidealle. AIna ei tarvitse ja kannata aloittaa ihan alusta. Jos olet harkitsemassa jossain kohdin, esim. viiden vuoden sisällä, yrityksesi myymistä, kannattaa olla hyvissä ajoin yhteydessä asiantuntijaan. Esim. Habita tarjoaa myyntiä harkitseville ilmaisen alkukonsultaation, joka ei sido sinua mitenkään. Neuvomme tarvittaessa myös ns. myyntikuntoon laitossa.
Hyvät yritykset menevät kyllä kaupaksi, m***a välitämme myös haastavia kohteita hyvällä menestyksellä.

16/04/2025

Kauppa käy sen verran että jäänyt facebookin päivitys vähemmälle, m***a jos sinulla on Yritysjärjestelyihin liittyvää tarvetta niin laita toki viestiä.

12/02/2025

Uutta oikeuskäytäntöä. Verovinkki:
Lahjoituskorttia pidettiin tavanomaisena mainoslahjana
A Oy aikoi hankkia B Oy:n järjestämän lahjoituspalvelun kautta 40 kappaletta lahjoituskortteja. Lahjoituskortit annettiin joulumuistamisena yhtiön asiakkaiksi tavoitelluille tahoille sekä myöhemmin pitkin vuotta erilaisissa asiakaskohtaamisissa vastuullisena liikelahjana. Lahjoituskortti sisälsi ennalta maksetun 25 euron arvoisen lahjoituksen, jonka vastaanottaja ohjasi hyväntekeväisyyskohteelle B Oy:n internetsivulla. Hakija maksoi B Oy:lle lahjoituksen osuuden 1 000 euroa sekä noin 900 euron (arvonlisäveroton määrä) palvelumaksun.
Kun vähäarvoisia lahjoituskortteja annettiin olemassa oleville ja potentiaalisille asiakkaille, ja lahjoituskorteilla pyrittiin luomaan positiivista mielikuvaa ja saamaan näkyvyyttä asiakkaiden piirissä, keskusverolautakunta katsoi, että ne annettiin tulon hankkimista ja säilyttämistä edistävässä tarkoituksessa.
Kun lahjoituskortteja annettiin laajalle joukolle, kunkin kortin lahjoituksesta ja palvelumaksusta muodostuva kustannus oli vähäinen ja korteissa oli esillä hakijan tiedot, keskusverolautakunta katsoi, että kyse oli tavanomaista mainoslahjoista. Siten lahjoituskorttien kustannukset olivat vähennyskelpoisia EVL 7 §:n 1 momentin ja 8 §:n 1 momentin 5 kohdan nojalla. Ennakkoratkaisu verovuosille 2024 ja 2025.
Keskusverolautakunta 24.1.2025 nro:1