23/05/2017
Ihan mahtavaa! Oletteko milloin viimeksi kuuntelemalla kuunnelleet meitä suomalaisia? Mehän ollaan aivan huippuja!
Tää mun kehumiskerho sai nyt ennalta-ajattelemaani kakkososaa yllättävän sivuraiteen kuunneltuani autoa ajaessani Bassoradiota ja Pyhimyksenä tunnetun rap-artisti Mikko Kuoppalan haastattelua. Mieletöntä pohdiskelua siitä millainen itseluottamus tarvitsee olla, jotta pystyy mennä vetämään solo-konsertin, onko ihminen - ajatellessaan itsensä kautta maailmaa - itsekäs vai itsekeskeinen. Voiko - vaikka omasta mielestä asia menikin huonosti - päästä asian yli ja jatkaa, vai lopettaako. Tuomitseeko itsensä vai uskooko toisia, joiden mielestä homma hoitui varsin mallikkaasti. Eli se, mistä eilen kirjoitin: suomalaisten ongelman ydin “mitä muut musta ajattelevat”.
Jotenkin näin yksinyrittäjänä, kun ei ole sitä “peiliä”, työkaveria, kollegaa kenen kanssa näitä asioita ääneen kelailla, on hirvittävän lohdullista kuulla, että jannu, joka päivätyökseen tekee musiikkia, on esillä ja julkisuudessa, kelaa aivan samoja asioita mielessään kuin minä. Mä arvostan ihan mielettömästi sitä, että puhutaan ääneen, ettemme ole yksin näiden epävarmojen fiilisten kanssa. Olen kyyneliin asti liikuttunut, että enää ei pelkästään korosteta onnistumista, vahvuutta, kovuutta ja väitetä, että sen kaltaisuus tuo uskottavuutta. Vaan uskottava ihminen voi joskus tuntea epäonnistuvansa, voi palaa loppuun, pelätä - ja sanoa sen julkisesti ääneen - ja se ei silti syö luottamusta toisten silmissä.
Joten nyt kehun meitä kaikkia, että olemme laskeneet rimaa hyväksyä meidät itsemme ja toisemme! Minä - palattuani kotikonttorille (lue: pihakeinuun) aamupalaverin jälkeen kuuntelemaan lintujen kevätmelskettä - olen kiitollinen suunnasta, mihin me suomalaiset olemme tässä asiassa menossa. Mun kirjoitustyylistäni näkee, että rakastan puhumista. Se on mulle luontainen tapa kommunikoida, m***a koska meidän koirat ovat kuulleet mietteeni jo, olen siirtynyt kirjalliseen monologityyliin, ja juttelen näin teille. Jokainen voi itse päättää kuunteleeko vai ei.
M***a tosiaan! Kiitos meille kaikille. Puhutaan enemmän, kommunikoidaan enemmän, ollaan enemmän tekemisissä toistemme kanssa, jotta ei mökkiydytä ja höperöidytä. Pus!
