Rysskär) on historiallinen sotilassaari Helsingin edustalla, viitisen kilometriä Lauttasaaresta etelälounaaseen. Saari oli suljettuna yli sata vuotta. Rysäkariin kuuluu maapintaa vajaa 10hehtaaria ja vesialueita yli 23hehtaaria. Viimeinen puolustusvoimien asukas saarella oli vartiopäällikkö, joka muutti pois 1990-luvulla, saaren viimeinen puolustusvoimien tehtävä oli meripuolustusalueella miinavar
astona. Jälleen saaressa on asutusta sekä liiketoimintaa ja paikkaa kunnostetaan vastaamaan nykyajan tarpeita ja uutta tarkoitusperää. Tällä hetkellä Rysäkari palvelee kokous ja satamapalveluiden osalta tilausryhmiä ja toimii erinäisten tapahtumien pitopaikkana mm. purjehduskilpailuja kuin myös tv-produktioita tehdään saarella. Saaren rakentaminen linnakkeeksi aloitettiin Venäläisten toimesta 1900 luvun alussa ja linnake siirtyi Suomalaisten haltuun 1918 jolloin kapt. Svanström otti linnakkeen päällikön tehtävät vastaan. Saman vuoden marraskuussa 175 sotilasta vannoi saaressa valansa puolustaa isänmaataan. Saarella on ensimmäisen maailmansodan aikaisen Suomenlahden merilinnoitusketjun linnakkeiden muodostama täydellinen kokonaisuus johon kuului mm. kasarmi, upseeritalo, ruokala/sotilaskoti ja keittiörakennus sekä talous- ja varastorakennuksia. Saaren tulivoimaa edusti tykkipatteri joka koostui neljästä 254 mm:n 45 kaliiperin merikanuunasta mallia Durlacher joiden kantama saaresta oli noin 20km ja ammuksen paino 225kg, pimeällä toimintaa auttoi oma valonheitinasema saaren itäosassa sekä suuri määrä tulenjohtotoimintaa tukevia rakennuksia joista näkyvin on saaren betoninen tulenjohtotorni joka toimii maamerkkinä monelle veneilijälle edelleen. Etelän puolella saarta on luonnonsuojelualueeksi määritelty merenrantaniitty. Rysäkarin nimi oli alkujaan Ryssänkari, nimi muutettiin jatkosodan aikaan jolloin saaren nykynimi löytyy merkattuna sotapäiväkirjoista.
