Werka kehitys Oy

16/01/2025

Tuloksekas tiimi on enemmän kuin ammattilaisten summa – se on verkosto suhteita, jotka vaikuttavat tuloksiin ja työhyvinvointiin. Oletko valmis parantamaan näitä suhteita?

🟠 Kuinka teet näkyväksi, miten työ oikeasti yhteisössänne sujuu?
🟠 Miten voit johtaa työyhteisöäsi tehokkaasti ja tavoitteellisesti?

Ilmoittaudu webinaariimme: Sosiaalinen arkkitehtuuri – Hyvinvoiva yhteisö ja tuloksellinen työ
📅 Tiistaina 11.2. klo 9-10
👥 Erityisesti johtajille, HR-ammattilaisille ja tiiminvetäjille

👉 https://www.werka.fi/webinaari-sosiaalinen-arkkitehtuuri-hyvinvoiva-tiimi-ja-tuloksellinen-tyo/

11/05/2024

Organisaatiodynamiikka FINOD ry täyttää tänä vuonna 40 vuotta.
Juhlistamme yhdistystä la 14.9. Helsingissä Paasitornissa hienon ohjelman kera.

Lämpimästi tervetuloa mukaan 🌸

Ilmoittautuminen oheisen linkin kautta: https://docs.google.com/forms/d/e/1FAIpQLSceux-irr12nIZ43VuLhPovkj27Jp8NjlYaUTaIi-VvScmXpA/viewform

13/04/2024

Etsimme kehittäjäkumppaneita luomaan sosiaalista arkkitehtuuria. Ota yhteyttä!
https://www.werka.fi/kehittajakumppaniksi-sosiaalisen-arkkitehtuurin-palvelulle/etsimme

Olemme luoneet mittarin, jolla saadaan näkyviin tilannekuvaa oman organisaation tai tiimin sosiaalisesta arkkitehtuurista. Haluaisiko organisaationne vastata veloituksetta kyselyyn ja osallistua sosiaalisen arkkitehtuurin palvelun pilotointiin?

26/02/2024

Mitä organisaatiokulttuuri on ja voiko sitä muuttaa.

Uusien toimintatapojen omaksuminen vaatii useita syklejä. Aikaisintaan kolmannella kerralla uusien toimintatapojen mahdollisuudet alkavat tulla näkyviin.

28/09/2023

Kätkeekö ilo muita tunteita, estävätkö muut tunteet ilon?

Työyhteisön tunteet ovat tärkeitä yhteisön ja haasteiden ratkaisun voimavaroja. Oma käsitykseni on, että kyky kohdata monenlaisia tunteita on yksi avain toimivaan työyhteisöön.

Ryhmille on tyypillistä monien tunteiden saman aikainen läsnäolo. Keskittyminen yhteen tunteeseen mitätöi osan kokemuksista.

23/08/2023

Mitä mahtaa olla sosiaalinen arkkitehtuuri?
Kuuntele Werkan podcast!

This link will take you to a page that’s not on LinkedIn

07/06/2023

Huijarisyndrooma – yksilön vai yhteisön haaste?

Huijarisyndroomaksi kutsutaan psykologista ilmiötä, jonka vaikutuksesta ihminen ei kykene sisäistämään omia saavutuksiaan todisteista huolimatta, eikä usko omaan merkityksellisyyteensä (Wikipedia). Ihminen kokee huijaavansa muita ja esittävänsä jotain, jota ei ole.

Työyhteisöissä on lukuisia – erityisesti työuransa alussa – olevia ihmisiä, jotka eivät näytä saavan otetta siitä, mikä on riittävän hyvää. He eivät tunnista onnistumisiaan, pitävät itseään huonoina ja mahdolliset huippusuoritukset kuitataan hyväksi onneksi.

Itseään paremman esittäminen on osa oppimisprosessia- ikiaikaista polku aloittelijasta mestariksi. Tuon harjaantumisen reitin läpikäynti edellyttää kokeneempien toiminnan mukailua ja osaamattomuuden kokemukseen liittyvän jännitteen kohtaamista: ”Fake it, till you make it.”

Yksittäiselle ihmiselle kokemus huonosta pärjäämisestä voi lopulta olla tuhoisa. Seurauksena on kokemus ulkopuolisuudesta ja arvottomuudesta. Työ vaatii ylen määrin ponnistelua ja siltikään onnistumisia ei tule. Lopulta ponnistelija uupuu ja ehkä masentuu. Pahimmillaan hän joutuu pois työelämästä.

Yhteisöllisyyden rapautuminen ruokkii huijari-ilmiötä. Yksin jäävät kehittävät omassa mielessään hyvinkin kummallisia ajatuksia omasta asemastaan, kilpailuista ja toisten pärjäämisestä. Se, mikä on suurta ja mikä on pientä, hämärtyy. Työyksinäisyys ruokkii harhaisia käsityksiä. Etätyö tai monipaikkainen työ on tuonut paljon hienoa ja hyvää, m***a yksi sen varjoja on yhteisöllisyyden rapautuminen. Kohtaamiset, joissa voisimme realisoida kuvitelmiamme työn luonteesta ovat yhä harvinaisempia.

Kustannuksistaan huolimatta huijari-ilmiö on ainakin lyhyellä tähtäimellä työnantajille edullista. Työntekijän epämääräinen käsitys itsestään työn tekijänä saa hänet ponnistelemaan yhä enemmän ja korkeammalle. Parhaat seuloutuvat huippuyksilöiksi ja heikoimmat poistuvat riveistä. Sinnittelemme mukana kilpailussa, m***a kukaan ei kerro sijoitustamme. Huijari-ilmiössä saattaakin olla kyse huijatuksi tulemisesta. Jollain mystisellä tavalla meidät on saatu uskomaan, että ylivoimaisistakin tehtävistä selviää, jos oikein yrittää ja ajattelee myönteisesti. Jussi Onnismaa (2007) on hyödyntänyt alun perin Gregory Batesonin kaksoissidos-käsitettä kuvaamaan työelämässä syntyviä osin epäselvien ja epävirallisten sitoutumis- ja pärjäämisodotusten viidakkoa. Kärjistäen sanottuna kaksoissidosten maailmassa tulemme huijatuksi. Sitoutumiseemme ja yrityksiimme olla hyvä ei välttämättä vastata samalla mitalla.

Aikana, jolloin työntekijöitä on vaikea saada ja suuri vaihtuvuus rapauttaa työyhteisöjen toimintakykyä, työoloista tulee työyhteisöille kriittinen menestystekijä. Huijari-ilmiöstä ja sen kielteisistä seurauksista voi päästä eroon mm. seuraavin keinoin:
• Ylläpitämällä läpinäkyviä ja ymmärrettäviä tavoitteita. Välttämällä tilanteita, jossa epävirallisesta toiminnasta palkitaan.
• Huolehtimalla siitä, että onnistumisten arviointi on läpinäkyvää ja yhteisöllistä. Erityisesti vaativaa asiakastyötä tekevissä yhteisöissä tulisi panostaa ”riittävän hyvän” määrittelyyn ja ymmärtämiseen.
• Huolehtimalla yhteisöllisyydestä ja antamalla tilaa hiljaisesta tiedosta kertovalle ja sitä rikastavalle tarinoinnille.

13/04/2023

Ovatko mahdottomat tavoitteet motivaation lähde? Kiitos Markus Anttilalle pohdinnasta: Mihin saavuttamattomalta näyttävä meidät virittää?

Uusilla hyvinvointialueilla ollaan tavoitteiden äärellä, jotka vaativat kaikilta työntekijöiltä ja erityisesti johtavassa asemassa olevilta kaikkien luovien voimavarojen ja muutoksen toimeenpanoa varten tarvittavien resurssien käyttöönottoa. Jotta kohtuuttomat tavoitteet voidaan saavuttaa, ...

25/03/2023

Olemmeko työpaikoilla pää- vai keho-orientoituneita?

Viimeaikainen uutisointi on nostanut enenevässä määrin esille työhön liittyvää pahoinvointia. Olemme Werkassa kollegoiden kesken jakaneet omia konsulttihavaintojamme teemaan liittyen. Terveydenhuoltoalan ammattilaisena oma huomioni on kiinnittynyt myös siihen, miten pahoinvointia, uupumusta ja työn aiheuttamaa kuormitusta on tutkittu ja miten se esiintyy erilaisina kehon reaktioina.

Tampereen yliopiston Tieteen päivillä 28.1.2023 esiteltiin Kestävä aivoterveys -hankkeen tuloksia työuupumuksen tutkimuksesta, tässä tapauksessa opettajien kohdalla. Aivojemme toiminnanohjauskyky vaikuttaa arjen toimintakykyyn: siihen, miten toimimme uusissa ja haastavissa tilanteissa, onnistuuko meiltä ns. multitasking ja miten selviämme tunnepitoisissa tilanteissa sekä tavoitteisiin tähtäävässä toiminnassa. Nämä kaikki ovat oleellisia elementtejä nykyajan työelämässä. Lisäksi aivojen toimintakyky säätelee tiedonkäsittelyä, tunteita ja käyttäytymistämme. Kestävä aivoterveys -hankkeessa todettiin, että uupumus heikentää toiminnanohjausta arjessa. Mitä uupuneempi yksilö on, sitä heikompaa on hänen toiminnanohjauksensa. Lisäksi uupumus vaikuttaa suoraan sydämeen: sen sykkeeseen ja sykevälivaihteluun. Uupunut ihminen on kehollisesti jatkuvassa taistele/pakene -valmiustilassa, jossa aivot toimivat automaatiolla, keho on ylivalpas ja uhkiin reagoidaan ylikorostuneella tavalla. Uupuneen ihmisen työkyky vaarantuu erityisesti kognitiivisesti haastavissa työtehtävissä. Ympäristön häiriöt ja multitasking lisäävät tätä ja aloitekyky sekä uuden oppiminen vaikeutuvat. Myös arjen toimintakyky heikkenee ja mm. harrastukset, ravitsemus, liikunta, kodinhuolto, perhe ja ystävät jäävät vähemmälle ja sen myötä palautuminen vaikeutuu.

Omaa aivoterveyttä voi tukea:

· vähentämällä ympäristön häiriöitä
· käyttämällä muistin apuvälineitä
· aikatauluttamalla myös palautumista (muuta jo aikataulutetaan, m***a entä tätä?)
· syömällä monipuolisesti
· nukkumalla riittävästi
· liikkumalla
· kuuntelemalla mieltä ja kehoa

Mitkä voisivat olla ne työyhteisön ja organisaation keinot sekä yhteiset pelisäännöt, joilla varjelisimme kehoamme myös töissä? Meillä kun on vain yksi keho, jota vaalia ja josta pitää huolta. Enempää ei ole tarjolla.

Lisätietoja: https://lnkd.in/d35nfUxj

LL Mia Pihlaja kertoi työuupumuksen vaikutuksista mieleen ja kehoon Tampereen Tieteen päivillä 28.1.2023. Luento käsitteli aihetta tuoreen Pihlaja M. ym. tutkimuksen pohjalta. Tutkimus on toteutettu osana Kestävä aivoterveys -hanketta.

27/02/2023

Turvallinen tila mahdollistaa tuloksellisuuden:

Psykologisesti turvallisessa tilassa jokainen voi kokea olevansa hyväksytty, nähty ja arvostettu työpaikallaan omana itsenään. Vuorovaikutukselle on luotu rakenteet, jotka tukevat rakentavaa, arvostavaa sekä omien että toisen rajojen kunnioittavaa viestintää. Werkalaiset konsultit ovat miel...

09/12/2022

Tehokas tekeminen ja muutos tarvitsevat puhumisen tiloja nivoutuakseen yhteen.
Puhumisen tiloista keskustelemassa tietojohtamisen professori Pirjo Ståhle ja Werkan hienot konsultit Helena Kupiainen ja Jori Linnamäki.

Saimme Werkan toisen podcastin vieraaksi tietojohtamisen professori Pirjo Ståhlen ja keskustelimme hänen kanssaan itseorganisoitumisesta. Mitä itseorganisoituminen tai itseohjautuvuus parhaimmillaan tarkoittaa? Miksi sitä tarvitaan? Entä mitä itseorganisoituminen vaatii yksilöltä ja toisaalt...

29/11/2022

🔸Onko organisaatiollasi tarvetta johtamisen tuelle, toimintakulttuurin kehittämiselle tai työyhteisön konfliktien selvittelylle? Käy tsekkaamassa nämä ja muut palvelumme uudistuneilta nettisivuiltamme https://www.werka.fi

🧡Olemme tehneet nettisivu-uudistusta yhdessä Elsa ja Ismo Hietasen kanssa. Yhteistyö on ollut helppoa ja meille monin tavoin hyödyllistä, joten voimme lämpimästi suositella Elsaa ja Ismoa viestinnän yhteistyökumppaneiksi! Kiitos teille!

Werka Kehitys Oy