16/06/2026
Mitä smartDOG testissä oikein testataan? OSA 4 – Ihmisen eleiden ymmärtäminen
Tämä postaus jatkaa sarjan lyhyitä esittelyjä smartDOG testin tehtäväosioista, ja siitä mitä niistä tiedetään. smartDOG testin yksi pisimpiä osuuksia on Eleet osio, jossa katsotaan miten hyvin koira löytää testaajan osoituksen avulla palkkion. Näitä Pointing / Object choice task tutkimuksia on tehty erittäin paljon, ja erityisesti aikaisemmin on haluttu tietää mm., eroaako suden ja koiran kyky ymmärtää ihmisen osoituksen perusteella palkkion sijainti. Susi sosiaalistettuna on myös hyvin taitava ihmisen eleiden lukija, m***a koira on jo pentuna hyvä tulkitsemaan ihmisen elekieltä, toisin kuin susi, joka tarvitsee kokemusta ihmisen kanssa elämisestä taidon pohjalle.
Koirilla on paljon vaihtelua tässä kyvyssä, ja roduilla on eroa myös (koulutustausta otettu huomioon). Jotkut ovat hyvin taitavia tässä, ja toiset (suuresta motivaatiosta huolimatta) eivät ymmärrä niin hyvin eleiden merkitystä. Aikaisemmin tästä tehtävästä on selvitetty mm. se, että koira ei tällaisessa testitilanteessa ole juurikaan omistajan ohjattavissa, eikä pysty hajuaistin avulla selvittämään tehtävää. Ominaisuus tuntuu olevan kohtuullisen pysyvä, eikä siihen vaikuta suuressa määrin koulutus - ainoastaan eroja löytyy verrattaessa kennelkoiria ja perheessä asuvia koiria. Moni käy sekä PENTU että KOGNITIO testissä, ja tulos on niissä hyvin samanlainen, eli pennun testitulos korreloi aikuisen testituloksen kanssa. Mielenkiintoista on, että oksitosiinin lisäys koirilla parantaa eleiden lukukykyä – oksitosiini vaikuttaa sosiaaliseen kanssakäymiseen, ja sitä kautta todennäköisesti myös tähän ominaisuuteen.
Ominaisuudelle on löydetty korkeitakin periytyvyysasteita, ja rodut eroavat tässä ominaisuudessa jonkin verran. Esimerkiksi monella paimenkoiralla (bordercollie, australiankelpie, collie) on hyvä eleiden lukukyky, todennäköisesti koska alunperin paimennuksessa tarvitaan ohjausta ja eleiden lukukykyä. Tutkimus, jossa selvitimme smartDOG testin tuloksien yhteyttä arkeen (Junttila et al 2024), ei aikuisena koiralle tehty eleet testin tulos korreloinut minkään tutkitun arjen ominaisuuden kanssa. Se ei korreloinut oppimisen nopeuden kanssa, ei koulutettavuuden, eikä myöskään ongelmakäytösten kanssa. Testiosiossa hyvin eleitä ymmärtäneet olivat hieman enemmän ihmiseen tukeutuvia mahdottomassa tehtävässä, ja myös hylkäsivät vähemmän mahdottoman tehtävän laatikkoa.
PENTU testin eleet osion tulos sen sijaan yllättäen korreloikin arkeen – mitä parempi tulos sen paremmaksi olivat omistajat arvioineet koiran koulutettavuuden (arvio tehtiin kun koira oli jo aikuinen). Tähän osaksi saattaa vaikuttaa keskittymiskyky ja motivaatio, jotka ovat näkyvillä jo helposti pentuna.
Omistajan persoonallisuus näyttää myös hieman vaikuttavan siihen millaisen tuloksen koira smartDOG KOGNITIO testissä saa: jos omistajalla on paljon negatiivista affektiivisuutta (taipumus murehtia, huolehtia, tuntea negatiivisia tunteita), koiralla oli huonompi tulos eleiden ymmärtämisessä. M***a tämä löydös oli vain paimenkoirilla (FCI1), ei kaikilla koirilla. Ovatko paimenkoirat herkempiä omistajan jännitykselle ja tunteille - eleet osio on testin alkupäässä, jossa omistajaa saattaa vielä jännittää?
Mitä hyvä eleiden luku tarkoittaa sitten käytännössä? Tästäkin aiheesta olisi hyvä saada enemmän tutkimustietoa. Tämä seuraava perustuu vain omaan kokemukseen muutamasta omasta erilaisesta eleiden lukijasta. Lähes täydet pisteet testistä saanut koira ymmärsi esim. suuntien (vasen, oikea) opetuksen välittömästi. Sille pystyi myös metsässä ohjaamaan kädellä näyttämällä suunta, jonne olisimme menossa, jos koira oli polkujen risteyksessä ennen minua. Toisaalta se jäi myös helposti tottelevaisuudessa pieniin ohjaajan (tarkoituksettomiin) eleisiin kiinni, ja niitä myös vaivihkaa (salaa tuomarilta) käytinkin kertomaan sille esim. seuraavan liikkeen. Tälläiselle koiralle on helppo opettaa käskyt käsimerkkeinä, mikäli et tarvitse lajissasi suullisia käskyjä. Toisaalta saat olla tarkka omien eleittesi kanssa, esim. agilityssä, ettet anna epäjohdonmukaisia vihjeitä. Huonosti eleitä lukeva koirani taas (vaikka suunnat onkin opetettu) samaisissa polku risteytyksissä edelleen ihmettelee minkä tiedon varassa toinen lähti etenemään vasemmalle…
