Olemme pieni perheyritys ja toimimme keskellä Keski-Suomea, Uuraisten Kyynämöiskylällä, Ahontuvan talossa. Ensimmäiset mehiläiset saapuivat Ahontuvan pihapiiriin vuonna 1983. Yrityksen tarinaan kuuluu myös Isoukki Karl Miss, joka ensimmäisten joukossa tarhasi mehiläisiä jo 20-luvulla Karjalan kannaksen Myllypellolla. Torille vietiin hunajaa ja puutarhan tuotteita. Ahontuvan Tarhojen toiminta vaka
voitui vuonna 2003 mehiläishoidon tullessa tarhurin päätoimeksi. Hunaja ja mehiläiset tarjoavat toimeentulon keskellä luonnon tapahtumista ja vuodenaikojen rytmiä. Vaikka vuodet eivät ole veljeksiä, taitaa sittenkin olla etuoikeus olla mehiläistarhaaja. HUNAJA TEKEE MEILLE HYVÄÄ
Hunaja on kaikkein parasta, mitä luonto antaa ihmiselle. Se on luonnontuote, johon ei ole lisätty mitään ja josta ei ole mitään otettu pois. Viisas ihminen ei osaa tehdä hunajaa, vaan sen syntyminen vaatii kesän valoa ja lämpöä ja kukkivia kasveja. Nuo hyvät asiat mehiläinen tallettaa hunajaan. Se lisää vastustuskykyämme sisältämällä entsyymejä, suojaravintoaineita ja hivenaineita. Entsyymit toimivat elimistössämme hapettumisen ehkäisijöinä, sekä lisäävät oman elimistömme antioksidanttien tuotantoa. Säännöllinen hunajan käyttö ei voi olla vaikuttamatta siihen, kuinka me voimme. HUNAJA ON KEITTIÖN SALAISUUS
Hunaja ja hyvä ruoka kuuluvat yhteen. Hunajalla on kyky leikata voimakkaita aromipiikkejä. Lisäksi se hyvällä tavalla nostaa hyvien raaka-aineiden makuja esiin. Omissa tuotteissamme nämä hunajan ominaisuudet näkyvät mm. hunajan kera tehdyssä tyrnihyytelössä, jossa hunaja sopivasti peittää tyrnin happamuutta heikentämättä tyrnin luontaista makua. Kaarnikkahyytelössä hunaja auttaa sinänsä miedon, mutta hienostuneen marjan makua tulemaan esiin. Hunajan käyttö keittiössä ei saa olla hienostelua. Hyvän maun ja muiden hyvien kotimaisten raaka-aineiden tähden sitä kuuluu käyttää kaikessa ruoanvalmistuksessa. Käytä hunajaa leivonnassa, kasvisten ja juuresten wokkaamisessa, marjojen säilönnässä, laatikoiden teossa. Kokeile joskus laittaa vajaa teelusikallinen hunajaa lihakeittolautaselle, joka on edessäsi. Hunaja ei ole vain terveellistä vaan myös maistuvaa. Sillä ei pysty ruoanvalmistuksessa peittämään epäkelvon raaka-aineen makua toisin kuin voimakkailla mausteilla vaan sen tehtävä on auttaa hyvän raaka-aineen makua nousemaan esiin. Ateria, hyvä ruoka, oikeat runsaat raaka-aineet. Tämä on keskusteluympäristö, johon hunaja kuuluu. RUNSAS MITTA, KUKKURAINEN
Tuotteisiimme kuuluu kymmeniä erilaisia tuotteita. Hunajan ja mehiläishoidon erikoistuotteiden lisäksi tuotteemme jakaantuvat kolmeen tuoteryhmään. Hunajamarjahyytelöissä hyytelönteon sokeri on valtaosaltaan korvattu hunajalla. Tämä tarkoittaa runsasta makua. Hunajamarjahyytelöitä käytetään siellä minne hyytelö tai hillo sopii. Kullekin marjalle on oma hienostunein käyttökohde. Marjahunajat teemme kotimaisista kokonaisena kylmäkuivatuista marjoista ja hunajasta. Niissä kaksi yksinkertaista on laitettu yhteen, kuten onnistuneessa avioliitossa. Marjahunajat ovat tarkoitetut juustojen kanssa nautittaviksi tai esim. terveellisen ja hyvän tavan mukaisen aamupuuron keskelle marjasilmäksi. Tai sitten sellaisenaan antamaan pieni voimalataus aherrukseen tai lepoon. Marjahunajia ei ole kuumennettu, joten niissä on marjojen hyvä tallella. Perinteisemmissä hunajavalmisteissa Sitruunahunaja ja Inkiväärihunaja ovat suosituimpia. Vaativatekoista piparminttuhunajaa yrtistä teemme pääosin vain pakkasaikana. Tuotteidemme pääkriteerit ovat maku ja kotimaisuus. Valmistuksemme on raaka-ainelähtöistä, niin kuin yleensäkin pientuottajien tuotanto on. Koska käytämme runsasta mittaa, tuotteemme eivät pärjää hintakilpailussa edullisimpien vastaavien tuotteiden kanssa. Pärjäävätkö ne maussa, jää asiakkaiden selvitettäväksi. Tuotteemme ovat erikoistuotteita, joten niitä ei saa suurista kauppaliikkeistä. Myymme tuotteitamme Jyväskylän lähiseudun myyntitapahtumissa, Toivolan Vanhan Pihan tapahtumien yhteydessä sekä muutaman pienen jälleenmyyjäystävän kautta. Jääköön pieneksi kiusaavaksi arvoitukseksi mistä tuo otsikko” runsas mitta, kukkurainen” tulee. Vihjataan, että sillä on vähän samaa juurta kuin etusivun kuvan latinalla. Saa kysyä, milloin näemme. Antti, Tarhuri
