01/09/2026
Suomalaiset riitelevät entistä enemmän – huomioitavaa oikeusturvavakuutuksen käyttöön
Suomalaiset riitelevät entistä enemmän, jopa siinä määrin, että hallitus antoi 3.6.26 esityksensä vuoden 2026 toiseksi lisätalousarvioksi. Esitys sisältää yhteensä 6,9 miljoonan euron lisärahoituksen tuomioistuimille ja syyttäjille. Rahoituksella pyritään turvaamaan oikeuslaitoksen toimintaa käsiteltävien asioiden määrän ruuhkautuessa.
Riidat päätyvät siis yhä useammin oikeuden ratkottaviksi, jolloin oikeusturvavakuutukselle tulee tarvetta. Oikeusturvavakuutuksen merkitys on kasvanut, sen käyttöön ja vakuutusehtoihin kannattaakin perehtyä. Tärkein seikka on tietysti se, että oikeusturvavakuutuksen tulee olla voimassa vahinkohetkellä, kun rikos sattuu tai riita syntyy. Lisäksi vakuutusehtojen mukaan oikeusturvavakuutuksen on tullut olla voimassa 2 vuotta ennen vahinkotapahtumaa. Jos vakuutus on vakuutustapahtuman sattuessa ollut voimassa vähemmän kuin kaksi vuotta, tulee vakuutustapahtuman perusteen olla syntynyt vakuutuksen voimassaoloaikana. Vakuutuksen voimassaoloaikaan luetaan kuuluvaksi se aika, jonka vakuutus yksin tai peräkkäin yhdessä muiden päättyneiden vastaavan sisältöisten oikeusturvavakuutusten kanssa on ollut yhtäjaksoisesti voimassa yhdessä tai useammassa vakuutusyhtiössä.
Vakuutusmeklarin työssä törmää usein tilanteisiin, joissa asiakas haluaa hakea oikeusturvavakuutuksesta korvauspäätöstä, vaikka riita ei ole vielä syntynyt. On esimerkiksi tilanne, jossa toinen osapuoli syyttää toista sopimusrikkomuksesta ja vaatii sen perusteella korvausta. Oikeusturvavakuutuksen vakuutusehtojen mukaan korvausta voi hakea vasta sitten, kun riita on syntynyt eli kun vastapuoli kiistää todistetusti hänelle osoitetun korvausvaateen perusteeltaan tai määrältään. Tähän liittyy myös se, että ennen riidan syntymistä saatavaa oikeusapuneuvontaa ja selvitystyötä ei pääsääntöisesti vakuutuksista korvata.
Oikeusturvavakuutukseen liittyy myös useita rajoitusehtoja, jotka saattavat tulla yllätyksenä. Vakuutukset eivät korvaa muun muassa:
- avioeroon tai rekisteröidyn parisuhteen purkamiseen liittyviä asioita, eikä huoltajuuskiistoja
- työsuhteeseen liittyvä asioita
- riitoja, joissa kyseisen vakuutuksen vakuutetut ovat vastapuolina
- vakuutetun omistaman asuin- tai liikehuoneiston vuokrasuhteen purkamiseen, vuokralaisen häätöön, vuokran määrään tai sen maksamiseen liittyviä asioita
- konkurssiin ja ulosottoon tai yrityssaneeraukseen liittyviä asioita
Niin kuin vakuutuksissa useimmiten, on myös oikeusturvavakuutuksessa omavastuu. Omavastuu on yleensä tietty prosenttiosuus vahingon määrästä, yleisimmin 15 – 20 %. Oikeudenkäyntikulut ja niihin liittyvät vaatimukset ovat kasvaneet Suomen Asianajoliiton mukaan vuosikymmenessä kantajien osalta 22 % ja vastaajien osalta 61 %. Omavastuu siis saattaa nousta varsin korkeaksi, joten olisiko sovittelulle kuitenkin sijaa?
Kohonneisiin kuluihin liittyy suoranaisesti oikeusturvavakuutuksen vakuutusmäärän riittävyys. Vakuutusmäärät yksityishenkilöillä on useimmiten 10 000€ – 15 000€, pienemmillä yrityksillä 50 000€ - 100 000€. Suomen Asianajoliiton mukaan korvausmäärät ovat jääneet pahasti jälkeen siitä, mitä käsittelyt nykyään maksavat. Esimerkiksi asunto- ja kiinteistökauppariidoissa jo pelkästään asiantuntijapalkkiot (kuntotarkastajan tutkimukset ym.) ovat vähintään 5 000–10 000 euroa. Oman asiamiehen palkkio on täysimittaisessa käräjäoikeuskäsittelyssä usein vähintään 20 000–30 000 euroa. Tilanteessa, jossa riidan häviää, vastapuolen kulut tulee myös itselle maksettavaksi, joten vastapuolen kulujen olisi hyvä olla sisällytettynä oikeusturvavakuutukseen.
Vaikka itse ei olisi lähtökohtaisesti hanakka riitaa haastamaan, voi kuitenkin joutua tilanteeseen, jossa itseä syytetään jostakin niin, että joutuu turvautumaan lakimiesapuun. Myös jatkuvasti kasvavat ja yhä ammattitaitoisemmin toteutetut huijaukset ajavat ihmisiä tilanteisiin, joissa käräjille päädytään vaatimaan huijareilta korvauksia.
