25/04/2026
HENKILÖSUOJAUKSEN MYYTIT JA USKOMUKSET
Henkilösuojaus, eli henkivartiointi on yksityisen turvallisuusalan harvinaisimpia ja salaperäisimpiä työtehtäviä. Tästä syystä näihin tehtäviin liittyy paljon myyttejä ja uskomuksia. Tähän artikkeliin olen koonnut niistä yleisimpiä.
1. Henkilösuojauksesta tekee henkilösuojausta se, että kävellään suojattavan perässä puku päällä, korvanappi korvassa ja ase vyöllä
No ei. Itseasiassa suojattavan kanssa liikkuminen, eli lähisuojaus voi olla kaikkein huonoin tapa tehdä henkilösuojausta. Joskus siihenkin tosin joudutaan turvautumaan, kun paremmat ratkaisut eivät ole olleet mahdollisia. Maksavien asiakkaiden kannalta on todella harmillista, että moni henkilösuojausta tarjoavista yrityksistä tarjoaa lähisuojausta ainoana ratkaisuna asiakkaan ongelmaan.
2. Päteväksi henkivartijaksi oppii pelkästään tekemällä alan töitä
Heh, väittämä on yhtä naurettava, kuin jos väittäisi, että tennistä oppii pelaamaan vain osallistumalla lajin kilpailuihin tai hyväksi nyrkkeilijäksi tulee pelkästään ottamalla matseja.
Samat neropatit ovat varmasti myös sitä mieltä, että vain lahjattomat treenaavat. Noh, voihan sitä tietysti treenaamattakin osallistua kisoihin, m***a menestys ei varmaan ole päätä huimaavaa. Varsinkin kamppailu-urheilussa treenin (tai tässä tapauksessa sen puutteen) merkityksen huomaa varmasti jo ensimmäisessä ottelussaan.
Henkivartijan ammattitaito perustuu jatkuvaan harjoitteluun. Tämä johtuu siitä, että koko henkilösuojaustoiminnan ideana on, ettei suojattava henkilö koskaan joutuisi hyökkäyksen kohteeksi tai mihinkään muuhunkaan ei toivottuun tilanteeseen. Jos kaikesta huolimatta tällaiseen tilanteeseen kuitenkin joudutaan (eli toisin sanoen turvamies on mokannut), tulee turvamieheltä löytyä sellaisia tietoja ja taitoja, joilla hän kykenee pelastamaan päämiehensä. Tai ainakin minimoimaan vahingot.
Olisi mielenkiintoista kuulla, miten nämä työssäoppineet bodyguardit kasvattavat kuntoaan tai oppivat esimerkiksi ensiapua ja voimankäyttöä pelkästään hesu keikkoja tekemällä. Asekäsittely- ja ampumataidonkin he varmaan ajattelevat oppivansa ampumalla pahiksia keikoilla. Vaativammista taidoista puhumattakaan.
3. Parhaat henkilösuojauskoulutukset Suomen oloihin löytyvät ulkomailta
En epäile hetkeäkään, etteikö ulkomaalaisten ex-erikoisjoukkosotilaiden vetämät koulutukset valmentaisi todella hyvin ulkomailla tapahtuvaan sotilaiden suorittamaan henkilösuojaukseen.
Jos taas koulutukseen osallistuvan henkilön tavoitteena on toimia turvamiehenä yksityisellä turvallisuusalalla Suomessa, herää vain kysymys, että miten esimerkiksi kouluttajana toimiva brittiläinen ex-SAS commando voisi tuntea suomalaiseen turvallisuusalaan liittyvän lainsäädännön, kun hän ei ole todennäköisesti koskaan kuullutkaan LYTP:stä?
Ja jos jollekin tuli uutena tietona, niin Suomessa henkilösuojaus on luvanvaraista toimintaa ja perustuu Lakiin yksityisistä turvallisuuspalveluista (LYTP). Joskus laskin, että Suomessa suoritettavaan henkilösuojaukseen liittyviä säädöksiä löytyy LYTP:n lisäksi yli 20 eri laista ja asetuksesta.
4. Suomessa henkilösuojausta tarvitsevat vain presidentti ja pääministeri
Niinhän sitä luulisi. Suurimmat työllistäjät ovat ihan tavallisia ihmisiä, jotka ovat joutuneet väkivallan, uhkailun tai painostuksen kohteeksi esimerkiksi päättyneen parisuhteen tai esimiesasemansa vuoksi. Jotkut haluavat suojausta rikosasian oikeuskäsittelyn ajaksi, turvaa irtisanottavan henkilön kuulemistilaisuuteen tai päästäkseen eroon vainoajastaan, vain muutamia esimerkkejä mainitakseni.
5. Turvamiehen pitää olla fyysisesti hyvässä kunnossa
Tämän väittämän kyllä allekirjoitan suurimmissa määrin. Lähisuojassa toimivien turvamiesten tulee olla hyvässä kunnossa suoriutuakseen tehtävistään myös hädän hetkellä. Tämä ei johdu pelkästään siitä, että jaksaa juosta, tapella, evakuoida ja elvyttää, vaan siitä, että keskittymiskyky säilyy pitkässäkin työvuorossa.
Henkilösuojausta voi tehdä niin monella eri tavalla, toimeksiantojen vaatimukset vaihtelevat ja suojaustiimissä on eri tehtäviä, joten jokaisen tiimin jäsenen ei ole kuitenkaan välttämätöntä olla tikissä. Esimerkiksi uhka-analyytikkojen ja OSINT -tiimiläisten fyysisellä kunnolla ei ole kovin suurta merkitystä, kunhan hoksottimet toimivat.
Henkilökohtaisesti arvostan ihmisiä, jotka pitävät itsensä hyvässä kunnossa vuoden ympäri työtehtävästä, iästä, sairauksista/vammoista ja muista syistä riippumatta. Jokainen voi sanoa olevansa motivoitunut ja innokas kehittämään itseään, m***a jos suorituskyky kertoo jotain ihan muuta, on vaikea uskoa henkilön motivaatioon ja todelliseen intohimoon alaa kohtaan.
6. Työ on aina täynnä säihkettä ja glamouria
Ei ole. Suurin osa ajasta kuluu (tai ainakin pitäisi kulua) opiskeluun, harjoitteluun, toimeksiannon suunnitteluun, valmisteluun, tiedonhakuun, riskikartoitukseen ja muuhun taustalla tapahtuvaan työhön. Suojattavan kanssa liikkuminen on vain jäävuoren huippu ammattimaisesta henkilösuojaustoiminnasta. Lähisuojauksestakin suurin osa on odottelua milloin missäkin. Yksityiskoneilla lentävät ja panssarimersuilla ajelevat Suomessa vain Alex ja Petteri.
7. Tarkka-ampujat ja pommit ovat merkittävä uhkatekijä VIP:lle
Tarvitseeko tätä myyttiä edes murtaa? Ilmeisesti uskomus on kuitenkin aika tiukassa, kun katsoo YouTubessa olevia henkilösuojauskurssien mainosvideoita. Henkilösuojauksen peruskursseilla pokkana pohditaan räjähteiden detonaationopeuksia, etsitään IED -pommeja ja tarkka-ampujien tuliasemia.
Eli ei, pommit ja sniperien luodit eivät ole merkittävä uhkatekijä kenellekään Suomessa. Viimeisen sadan vuoden aikana ihmisiä on kyllä muutaman kerran räjäytetty hengiltä ja ainakin yhden kerran on känninen ”tarkka-ampuja” ampunut kerrostalon katolta ravintolan jonoon Hyvinkäällä, m***a molemmat ovat niin poikkeuksellisia tilanteita, että niihin varautuminen on listalla viimeisenä, ei ensimmäisenä.
Mihin suomalaiset sitten kuolevat? Taudit ja tapaturmat, sanoo Tilastokeskus.
8. Turvamiehen tulee osata ampua kaikilla erilaisilla aseilla
Ei. Suomessa laki määrittelee vartioimisliikkeen vartijalle (joka siis henkivartijakin on) sallitut asetyypit: 1. pistooli, 2. pienoispistooli, 3. revolveri, 4. pienoisrevolveri. Lista on tyhjentävä, joten laista ei löydy haulikkoa, rynnäkkökivääriä, pistoolikarbiinia tai konepistoolia, vaikka sellaisen kantaminen miten kuumottelisi. Jos aikomuksenasi on työskennellä aseistettuna henkivartijana Suomessa, suorita lakisääteinen vartijan ampuma-asekoulutus.
Vaikka olisit ex-sotilas, ex-poliisi tai ex-mikä tahansa, tulee sinun joka tapauksessa suorittaa vartijan ampuma-asekoulutus, jos aiot asetta kantaa. Millään muulla koulutuksella ei voi korvata em. koulutusta.
9. Kamppailulajimestarit ovat päteviä henkivartijoita
On totta, että kamppailutaidosta on hyötyä turvamiestehtävissä, m***a se on vain yksi ammattitaidon osa-alue monen muun joukossa.
Kamppailutaidot ovat kuin ensiaputaidot: Kaikkemme yritetään, ettei niitä jouduttaisi käyttämään. Ja jos kamppailu- tai EA taitoja joutuu keikalla käyttämään, on jotain jo mennyt pieleen suunnittelussa, valmistelussa ja varautumisessa. Myös UFC tähdillä on turvamiehet, vaikka he varmasti ovat taitavampia kamppailijoita kuin heitä suojaavat turvamiehet. Henkilösuojaus on ennakointia, ei kamppailua.
10. Henkivartijaksi työllistyy, kun käy henkivartijakurssin
Kyllä ja ei. Työllistymiseen vaikuttaa aika paljon se, kenen järjestämään koulutukseen osallistuu. Minusta on hyvin loogista, että sellaisten yritysten kursseilta, jotka tarjoavat hesu -koulutuksen lisäksi varsinaisia hesu -palveluja, on huomattavasti paremmat mahdollisuudet työllistyä, kuin sellaisten yritysten tai kansainvälisten henkivartijayhdistysten kursseilta, joiden bisneksenä on pelkkä kouluttaminen.
Alalla toimii valitettavasti myös henkilöitä, jotka eivät ole saaneet mitään alan koulutusta. He ovat vain sattuneet olemaan oikeaan aikaan oikeassa paikassa tai ovat perustaneet oman henkilösuojauspalveluita tarjoavan yrityksen.
Eli alalle voi työllistyä myös ilman koulutusta. Ja vastaavasti on olemassa ihmisiä, jotka ovat suorittaneet huomattavan määrän Hesu -kursseja, eivätkä silti ole työllistyneet. Ainoa lakisääteinen koulutusvaatimus suomalaiselle henkivartijalle on vartijan peruskoulutus.
