Iida Pahkamaa - Talouspalvelut

02/09/2026

Yrityksellä voi olla m***a oikeaa talouslukua ja silti väärä tilannekuva.

Toimitusjohtaja kertoo, että pankkitilillä on 180 000 euroa.

Myynti kertoo, että tilauskanta on 1,2 miljoonaa euroa.

Kirjanpidon mukaan alkuvuoden käyttökate on 90 000 euroa.

Kaikki luvut ovat oikein. Silti yritykseltä puuttuu kuuden viikon sisällä 165 000 euroa.

Miten se on mahdollista?

Pankkitilin ja varmojen asiakasmaksujen perusteella yrityksellä on käytettävissään yhteensä 400 000 euroa.

Seuraavien kuuden viikon aikana maksettavia ostovelkoja, palkkoja, veroja sekä projektien materiaali- ja alihankintakuluja on kuitenkin yhteensä 565 000 euroa.

Kassavaje on siis 165 000 euroa.

Tuloslaskelma kertoo toteutuneesta kannattavuudesta.

Pankkitili kertoo yhden päivän rahamäärän.

Tilauskanta kertoo tulevasta työstä, m***a ei sitä, milloin työ voidaan laskuttaa, millä katteella se toteutetaan tai kuinka paljon rahaa toimitus sitoo ennen asiakkaan maksua.

Jos johto katsoo vain pankkitiliä, uusi investointi voi näyttää mahdolliselta.

Jos johto katsoo vain käyttökatetta, yritys näyttää kannattavalta.

Jos johto katsoo vain tilauskantaa, kasvunäkymä näyttää vahvalta.

Kun tiedot yhdistetään, investoinnin ja rekrytoinnin ajankohta näyttää liian aikaiselta.

Kassavajeeseen voidaan kuitenkin reagoida ajoissa esimerkiksi nopeuttamalla myyntisaatavien kotiuttamista, sopimalla ennakko- ja välilaskutuksesta, siirtämällä hankintoja sekä järjestämällä investoinnin rahoitus erikseen.

Liiketoiminta ei muutu näillä toimilla kannattavammaksi. Johto saa kuitenkin yhteisen kuvan siitä, milloin raha tulee, milloin sitä tarvitaan ja mitä päätöksiä voidaan turvallisesti tehdä.

Yrityksellä voi olla m***a raporttia, m***a vain yksi yhteisesti hyväksytty taloudellinen tilannekuva.

Muuten yritys voi näyttää samanaikaisesti kannattavalta, kasvavalta ja maksuvalmiilta, kunnes rahat loppuvat.

Jos yrityksesi taloustiedot antavat keskenään ristiriitaisia viestejä, niitä voidaan tarkastella yhdessä maksuttomassa talouskartoituksessa.

02/09/2026

Kannattava yritys ei ole automaattisesti maksuvalmis.

Tässä tapauksessa pankkitilillä oli 180 000 euroa ja tilauskanta näytti vahvalta. Kun seuraavien kuuden viikon rahavirrat ajoitettiin, esiin tuli kuitenkin 165 000 euron kassavaje.

Ratkaisevaa ei ole vain se, paljonko yritys tekee tulosta tai kuinka paljon sillä on töitä. Ratkaisevaa on myös se, milloin raha tulee tilille ja milloin maksut erääntyvät.

Raportteja voi olla m***a, m***a johdolla pitäisi olla yksi yhteisesti hyväksytty taloudellinen tilannekuva.

01/09/2026

90 päivän maksuehto ei ole vain maksuehto.

Se voi tarkoittaa, että pk-yritys rahoittaa suuren asiakkaansa toimintaa sadoilla tuhansilla euroilla.

Suomen Yrittäjien tänään julkaisemassa jutussa kuljetusyrittäjä kertoo tilanteesta, jossa yhden suuren asiakkaan laskutus oli noin 200 000 euroa kuukaudessa. Asiakas halusi pidentää maksuehdon 30 päivästä 60 päivään. Toinen asiakas vaati jopa 90 päivän maksuehtoa.

Katsotaan tätä hetki kassavirran näkökulmasta.

Jos laskutus on tasaisesti 200 000 €/kk, yksinkertaistettuna:

30 päivän maksuehto → noin 200 000 € myyntisaamisissa

60 päivän maksuehto → noin 400 000 € myyntisaamisissa

90 päivän maksuehto → noin 600 000 € myyntisaamisissa

Siirtyminen 30 päivästä 90 päivään voi siis sitoa noin 400 000 euroa lisää pääomaa myyntisaamisiin.

Samaan aikaan yritys maksaa palkat, polttoaineet, verot ja muut juoksevat kulunsa normaalisti.

Raha ei ilmesty tyhjästä.

Jos yrityksen oma kassa ei riitä rahoittamaan syntyvää käyttöpääomavajetta, raha täytyy hankkia esimerkiksi pankista tai laskurahoituksella. Silloin toimittaja maksaa rahoituskustannuksen ja kantaa rahoitus- ja luottoriskin samalla kun asiakas saa pidemmän maksuajan.

Siksi pitkä maksuehto ei ole taloudellisesti neutraali sopimusehto.

Se on rahoitusta.

Ja jos asiakas vaatii olennaisesti pidempää maksuaikaa, yrityksen pitäisi laskea ainakin kolme asiaa:

Paljonko lisää käyttöpääomaa sitoutuu?

Mitä sen rahoittaminen maksaa?

Onko asiakkaasta saatava kate edelleen riittävä suhteessa sitoutuneeseen pääomaan ja riskiin?

Jutun yrittäjä päätyi lopulta kieltäytymään 90 päivän maksuehdosta ja menetti asiakkaan. Myöhemmin samaa liikevaihtoa saatiin useammasta suuresta sopimuksesta, jolloin myös asiakaskeskittymäriski pieneni.

Minusta tämä on hyvä muistutus yhdestä yritystalouden perusasiasta:

Kannattava kauppa ei välttämättä ole kassavirran kannalta hyvä kauppa.

Liikevaihto ja tulos eivät maksa laskuja eräpäivänä. Kassa maksaa.

Lähde: Suomen Yrittäjät, 1.9.2026
”Yritykseltä vaadittiin jopa 90 päivän maksuaikaa – Yrittäjän mitta täyttyi: ’Pahimmassa tapauksessa pankki kysyy vakuudeksi omakotitaloa’”

Koko juttu:

Yrittäjä kieltäytyi ja menetti asiakkaan. Se oli kuitenkin paras vaihtoehto.

01/09/2026

Maatilan kannattavuus ja maksuvalmius eivät ole sama asia.

Toiminta voi olla koko vuoden tasolla kannattavaa, m***a kassa voi silti painua hetkellisesti miinukselle. Syynä ei välttämättä ole liian pieni tuotanto tai liian suuret kokonaiskulut, vaan tulojen ja maksujen erilainen ajoitus.

Maatilalla tuotantopanoksia maksetaan usein kuukausia ennen niistä saatavaa tuloa. Samalle ajanjaksolle voivat osua esimerkiksi rehujen ja lannoitteiden ostot, verot, lainanlyhennykset, vakuutukset sekä investointien maksuerät. Myyntitulot, tuet ja arvonlisäveron palautukset tulevat omassa rytmissään.

Siksi kassavirtaennusteen tärkein tulos ei ole pelkästään vuoden lopun kassa. Olennaisempaa on tietää:

– milloin kassa käy alimmillaan
– kuinka paljon tililimiittiä tarvitaan
– riittääkö nykyinen rahoitusvara
– syntyykö jossakin kuussa rahoitusvaje

Kassavirtaennuste ei poista epävarmuutta. Se tekee sen näkyväksi riittävän ajoissa, jotta rahoituksesta, hankinnoista ja maksuaikatauluista voidaan neuvotella ennen ongelmaa.

Rakensin tätä varten maatiloille oman 12 kuukauden kassavirtaennusteen. Se löytyy verkkokaupastani, m***a tämän julkaisun tärkein ajatus on yksinkertainen:

Hyvä tulos ei vielä takaa, että rahat riittävät oikealla hetkellä.

01/09/2026

Uusi Talouspäällikön viikkokirje on julkaistu.

Tällä kertaa aiheena on kuukausiraportoinnin yleinen heikkous:

Raportti kertoo, mitä tapahtui. Analyysi kertoo, miksi se tapahtui, jatkuuko vaikutus ja mitä pitäisi tehdä seuraavaksi.

Esimerkissä neljän prosenttiyksikön käyttökatepoikkeama tarkoittaa 12 000 euroa kuukaudessa. Ilman toimenpiteitä vaikutus voi kasvaa loppuvuoden aikana 96 000 euroon.

Viikkokirjeessä näytän, miten poikkeama muutetaan selityksestä päätökseksi, vastuuksi ja euromääräiseksi vaikutukseksi.

https://pahkamaatalousjohto.com/blogs/blogi/raportti-ei-viela-ole-analyysi

mukavia lukuhetkiä! :)

Kun avaan pk-yrityksen kuukausiraportin, huomio kiinnittyy usein ensimmäisenä poikkeamiin. Liikevaihto jäi budjetista. Materiaalikulut kasvoivat. Käyttökate heikkeni neljä prosenttiyksikköä. Tässä vaiheessa tiedämme kuitenkin vasta, mitä tapahtui. Emme vielä tiedä, miksi se tapahtui, j...

31/08/2026

Yksi hinnoittelulaskuri ei sovi kaikille yrityksille.

Asiantuntijayrittäjä myy pääasiassa omaa työaikaansa. Kauneuspalvelussa hinnan pitää kattaa myös palvelujen väliset vaihtoajat ja tarvikkeet. Siivouskeikkaan liittyy matkoja, remonttiin materiaaleja ja alihankintaa.

Koneurakoinnissa laskenta muuttuu vielä olennaisesti.

Kuljettajan työajan lisäksi hinnan pitää kattaa koneen poisto tai rahoitus, vakuutukset, huollot, polttoaine, käyttöön sidottu pääoma ja muut konekohtaiset kustannukset. Jos hinta perustuu vain kilpailijan veloitukseen tai omaan arvioon sopivasta tuntihinnasta, jokainen tehty työtunti voi näyttää kannattavalta, vaikka koneen todelliset kustannukset jäisivät osittain kattamatta.

Tämän vuoksi en tehnyt yhtä yleistä hinnoittelupohjaa, vaan viisi erilaista Excel-laskuria:

– palveluyrittäjille
– kauneus- ja hyvinvointipalveluille
– siivous- ja kotipalveluille
– remontti- ja asennustöihin
– koneurakointiin

Uusin kokonaisuus on yhden koneen ja yhden kuljettajan koneurakoinnin keikkahintalaskuri. Se huomioi kuljettajan työajan, koneen kiinteät ja muuttuvat kustannukset, polttoaineen, keikkakohtaiset kulut, turvamarginaalin sekä käytettävissä olevan kapasiteetin.

Tavoitteena ei ole kertoa, mikä on markkinoiden oikea hinta. Laskuri näyttää, millä hinnalla työ kattaa juuri sinun yrityksesi kustannukset ja tavoitteet annetuilla oletuksilla.

Hinnoittelu alkaa omista luvuista! Vasta sen jälkeen hintaa kannattaa verrata markkinaan.

Tutustu hinnoittelulaskureihin:

Laske työllesi omiin kustannuksiisi, työaikaasi ja tavoitteisiisi perustuva hinta. Valitse toimintaasi parhaiten sopiva Excel-laskuri. Hinnoittelulaskurit auttavat huomioimaan yrityksen kustannukset, yrittäjän korvaustavoitteen, käytettävissä olevan työajan sekä palvelu- tai keikkakohtaiset...

28/08/2026

Yritys oli hankkimassa uutta tuotantolaitetta.

Toimittajan alustava hinta oli miljoona euroa. Tarjous vaikutti hyvältä, joten yritys lopetti keskustelut muiden toimittajien kanssa.

Samalla tuotantotilaan teetettiin juuri kyseiselle laitteelle suunnitellut koneperustukset, lattian vahvistukset sekä sähkö-, paineilma- ja ilmanvaihtoliitännät.

Ennen lopullisen sopimuksen allekirjoittamista toimittaja nosti laitteen hinnan 1 220 000 euroon ja vaati aiempaa suurempaa ennakkomaksua.

Yritys yritti perustella, miksi hinnan pitäisi pysyä alkuperäisessä arviossa. Se vetosi investointibudjettiin, tuleviin hankintoihin ja yhteistyön jatkumiseen.

M***a toimittaja tiesi jotain olennaisempaa.

Yrityksellä ei ollut enää todellista vaihtoehtoa.

Toisen toimittajan ratkaisu olisi maksanut ennen sitoutumista kokonaisuudessaan 1 140 000 euroa.

Jo tehtyjä koneperustuksia ja teknisiä liitäntöjä ei kuitenkaan olisi voitu hyödyntää sellaisinaan. Toimittajan vaihtaminen olisi vaatinut vielä 150 000 euroa uusia purku- ja muutostöitä.

Aiemmin käytetty raha oli tässä vaiheessa jo uponnut kustannus, eikä sitä pidä laskea uudelleen kummankaan vaihtoehdon kustannukseksi.

Uudet purku- ja muutostyöt olisivat kuitenkin nostaneet vaihtamisen tulevan kustannuksen 1 290 000 euroon.

Nykyisen toimittajan 1 220 000 euron tarjous oli siis edelleen vaihtamista halvempi.

Yritys hyväksyi hinnankorotuksen.

Neuvotteluasemaa ei menetetty siinä vaiheessa, kun toimittaja nosti hintaa.

Se menetettiin jo silloin, kun yritys sitoutui yhteen toimittajaan ennen lopullisen hinnan ja ehtojen sopimista.

Jos toinen vaihtoehto olisi pidetty avoinna, sen 1 140 000 euron kokonaiskustannus olisi asettanut nykyisen toimittajan hinnalle uskottavan ylärajan.

Hyvät perustelut voivat auttaa neuvottelussa.

M***a jos yritys ei voi poistua neuvottelusta, vastapuoli tietää sen. Silloin se voi hinnoitella myös yrityksen kiireen ja riippuvuuden.

Paras neuvotteluasema ei synny hyvästä perustelusta.

Se syntyy todellisesta vaihtoehdosta.

27/08/2026

Hyvät perustelut eivät yksin takaa hyviä sopimusehtoja.

Todellinen neuvotteluasema syntyy siitä, että yrityksellä on toinen toimittaja, rahoittaja tai toimitila ja valmius myös vaihtaa siihen.

Jos et voi poistua neuvottelusta, vastapuoli voi hinnoitella kiireesi ja riippuvuutesi.

26/08/2026

Tässä puimurin ratissa istuu 8-vuotias, joka lähtisi pellolle vaikka joka päivä.

Kiinnostuksesta maatalouteen ei siis ainakaan tässä tapauksessa ole pulaa. 🌾

M***a yksi kysymys käy mielessä, kun katson tätä videota:

Miltä suomalainen maatalous näyttää, kun hän on aikuinen?

Jos kiinnostus säilyy ja hän haluaa 15 vuoden päästä istua tuossa ratissa yrittäjänä, onko maatalous silloin sellainen elinkeino, jonka hän voi myös taloudellisesti valita?

Maatalouden jatkuvuutta ei ratkaista vain sillä, löytyykö seuraavasta sukupolvesta halua jatkaa.

Toiminnan täytyy myös olla kannattavaa.

Tuotannosta saatavan tulon pitäisi riittää kattamaan jatkuvasti nousseet tuotantokustannukset, välttämättömät investoinnit ja rahoituskulut ja kaiken tämän jälkeen myös yrittäjän omalle työlle ja yritykseen sitoutuneelle pääomalle pitäisi jäädä kohtuullinen korvaus.

Maatalous sitoo valtavasti pääomaa. Koneet, rakennukset, pellot ja eläimet eivät ole ilmaisia. Samalla yrittäjä kantaa sää-, sato-, hinta-, korko- ja markkinariskiä tavalla, jota ei tavallisessa palkkatyössä tarvitse kantaa.

Siksi maatalouden tulevaisuudesta puhuttaessa keskustelu ei voi jäädä siihen, löytyykö tiloille jatkajia.

Kiinnostuksesta suomalaisella maataloudella ei välttämättä ole pulaa. Kannattavuudesta on.

Minä toivon, että jos hän 15 vuoden päästä edelleen haluaa tuohon puimurin rattiin, hänen ei tarvitse luopua ajatuksesta siksi, ettei maataloudella pysty rakentamaan itselleen taloudellisesti kestävää tulevaisuutta.

Sillä lopulta seuraavan sukupolven halu jatkaa ei yksin riitä.

Heille täytyy jättää myös elinkeino, jota kannattaa jatkaa. 🌾

26/08/2026

Onko sijoittajan raha halvempaa kuin pankkilaina?

Velasta maksetaan korkoa, ja lyhennykset rasittavat kassaa. Sijoittajan pääomaa ei tarvitse maksaa takaisin, m***a vastineeksi luovutaan osasta yrityksen omistusta, osingoista ja tulevasta arvonnoususta.

Oma pääoma ei ole ilmaista vain siksi, ettei sen hintaa näy tuloslaskelmassa.