Enerzia Koulutus ja Viestintä

Enerzia Koulutus ja Viestintä Energinen ja innostava esiintymiskouluttaja, viestinnän asiantuntija, sisällöntuottaja

Olin eilen työkavereideni kanssa juhlistamassa kesän alkamista tamperelaisessa ravintolassa. Kaupunginjohtajamme Eeva Vi...
06/06/2026

Olin eilen työkavereideni kanssa juhlistamassa kesän alkamista tamperelaisessa ravintolassa. Kaupunginjohtajamme Eeva Viitanen piti pyydetyn ex-tempore puheen.

Kokeneena esiintyjänä hän otti haasteen vastaan hymyillen ja piti lyhyen ja lämminhenkisen, tunnelmaa kohottavan puheen.
Entä jos kesäjuhlissa mikrofoni ojennetaan yllättäen sinulle. Mitä teet?

Sisällön ei tarvitse olla monimutkainen. Rennon ja tunnelmaa kohottavan puheen voit rakentaa vaikkapa näin:

⭐ Aloita iloisella havainnolla tilanteesta: "Onpa hienoa nähdä näin m***a tuttua kasvoa saman pöydän ääressä."
⭐Kiitä ihmisiä - järjestäjiä, osallistujia tai porukkaa yhteisestä ajasta.
Nosta esiin yksi yhteinen muisto, onnistuminen tai hauska sattumus ja kerro, mikä tekee tästä porukasta erityisen.
⭐Katso eteenpäin: Toivota hyvää kesää, onnistumisia tai uusia yhteisiä hetkiä.
⭐Lopeta maljaan, kiitokseen tai hyvään toivotukseen: "Pidetään hauska ilta ja nautitaan yhdessäolosta!"

Hyvä kesäjuhlapuhe kestää usein vain 1–3 minuuttia. Lyhyt, lämmin ja aito voittaa lähes aina pitkän ja vakavan puheen.

Muista myös kehonkieli: Yleisösi tekee ensimmäisen arvionsa sinusta jo ennen kuin olet ehtinyt sanoa sanaakaan. Jos kehonkielesi viestii rauhallisuutta ja varmuutta, pienet takeltelut eivät haittaa.

⭐Pysähdy ennen kuin aloitat. Älä ryntää puhumaan heti. Hengitä kerran syvään ja katso yleisöä.
⭐Seiso tukevasti, jos puhut seisaaltasi. Vahva asento luo vakaan vaikutelman myös silloin, kun jännittää.
⭐Ota katsekontakti ja hymyile aidosti - katsekontakti luo yhteyden kuulijoihin ja ystävällinen hymy rentouttaa sekä sinua että yleisöä.
⭐Avaa kädet ja käännä vartalosi yleisöön päin jos seisot. Avoimet kämmenet viestivät rehellisyyttä ja luottamusta. Kädet taskuissa tai ristissä rinnalla luovat helposti etäisyyttä.
⭐Korosta tärkeimpiä kohtia käsilläsi, m***a vältä hermostunutta huitomista tai tavaroiden näpräämistä. Jos et tiedä, mitä tehdä käsillä, ota vasemmalla kädellä kiinni kuohuviinilasin jalasta ja tue oikealla kevyesti pohjasta.
⭐Älä piiloudu. Jos mahdollista, astu pois pöydän tai muun esteen takaa. Läheisyys lisää vaikuttavuutta.
⭐Tarkkaile yleisöä. Nyökkäykset, hymyt ja katseet kertovat, että ihmiset ovat mukana. Jos huomio herpaantuu, vaihda rytmiä tai lisää esimerkki.

Muista, että yleisösi ei odota täydellistä puhetta. Kesäjuhlien parhaat puheet eivät yleensä ole pisimpiä tai hienoimpia. Ne ovat niitä, joissa puhuja on aidosti läsnä.

Mikä on paras tai pahin ex tempore -puhetilanne, johon olet joutunut?

PS. Jos haluat kehittyä puhujana käytännössä harjoittelemalla ja videokameran edessä, ilmoittaudu syksyn ensimmäiseen Vakuuta ja vaikuta -puhumalla-koulutukseen Tampereella 9.9.202! Edullinen early bird -ilmoittautuminen on nyt auki ja mukana on toivottu lisäbonus.

Lue lisää: https://esiintymisareena.fi/

Valmistujaiset lähestyvät, m***a puhe on vielä suunnittelun asteella ja sen pitäminen jännittää? Tässä Esiintymisareenan...
25/05/2026

Valmistujaiset lähestyvät, m***a puhe on vielä suunnittelun asteella ja sen pitäminen jännittää? Tässä Esiintymisareenan 10 vinkkiä puheen pitämiseen!

1. Valmistaudu: tiedä, kenelle ja miksi puhut.
Tiedäthän lauseen ”Tunne asiasi, sanat seuraavat?”. Mieti mitä haluat sanoa ja millaisia tunteita herättää.

2. Puhu lyhyesti.
Yksi tietokoneella kirjoitettu puolikas A4 on puhuttuna 2 minuuttia. Jos juhlissa on useampi puhuja, maksimipituus onnittelu- tai juhlapuheelle on viisi minuuttia eli reilu A4-liuska.

3. Rakenna jäntevä kokonaisuus.
Hyvä aloitus vangitsee huomion: puhuttelu, rakas poikani/tyttäreni ### sekä hyvät sukulaiset ja ystävät… Puheen voi aloittaa esimerkiksi sitaatilla, yhteisellä muistolla, sananlaskulla tai kysymyksellä.

Tärkeintä puheessa on kuitenkin aitous; se, että se todella kertoo puhujan ja onniteltavan välisestä suhteesta, ja kertaa matkan varrella elettyjä unohtumattomia hetkiä.

Ota sitten mukaan nykyisyys: mihin on tultu, hetken ainutlaatuisuuden korostaminen ja sen jälkeen tulevaisuus: anna esimerkiksi elämänohje viittaa tulevaan.

Loppukevennys: Puheen loppuun voi käyttää sopivaa runoa, aforismia tai muuta keventävää ajatelmaa sekä onnittelut. Älä lopeta ainakaan sanoilla ”Loppu, kiitos!”.

4. Pidä päivänsankarin ja yleisön näköinen, positiivinen puhe. Jätä sisäpiirin vitsit väliin ja kerro mukavia asioita päivänsankarista.

5. Ole oma itsesi. Jos osaat olla hauska, käytä huumoria. Älä yritä olla väkisin hauska, se paljastuu väkinäisessä kehonkielessä. Hyvä puhe on puhujansa kuuloinen. Persoonallinen ote, lämmin hymy ja aito läsnäolo nostavasi puheesi kliseiden yläpuolelle.

6. Ennen kuin aloitat, pidä huolta, että vieraiden ja päivänsankarin katseet ovat sinussa ja yleisösi on valmiina.

7. Anna katseesi kiertää.
Kun puhuttelet päivänsankaria, katso häneen ja siitä eteenpäin anna katseesi kiertää tasapuolisesti kuulijoiden kesken.

8. Muista kehonkieli ja katsekontakti!
Harjoittele puhe hyvin, jotta voit keskittyä puheeseen ja katsekontaktiin vain vilkaisemalla asiasanoja lunttilapusta.

9. Jännitys kuuluu asiaan ja senkin saa hallintaan.
Jos jännittää, siemaise vettä ja hengitä syvään. Muista, että kaikki toivovat sinun onnistuvan ja yleensä jännittäminen ei näy niin pahasti kuin kuvittelet.

10. Puhu selkeästi ja kuuluvalla äänellä.
Liikuta huuliasi, älä mumise. Juo ennen esitystä siemaus vettä niin ääni kulkee. Käytäpuhuessasi äänensävyjä, taukoja ja painotuksia, jotta puheestasi tulee elävää. Kerro, puhuttele. Älä lue ulkomuistista.

Tsemppiä juhliin ja puheeseen! Harjoittelu tekee mestarin!

PS. Järjestän Videopalojen Jarmo Tanskasen kanssa Esiintymisareena-konseptilla avoimia ja räätälöityjä puhekoulutuksia ja -valmennuksia. Jos haluat oppia lisää vaikuttavan puhe-esityksen rakentamisesta ja pitämisestä, lue lisää osoitteessa https://esiintymisareena.fi/ !

Olin viime viikolla puhumassa Ammattiliitto Jytyn neuvottelupäivillä Lappeenrannassa hyvän työilmapiirin rakentamisesta ...
13/05/2026

Olin viime viikolla puhumassa Ammattiliitto Jytyn neuvottelupäivillä Lappeenrannassa hyvän työilmapiirin rakentamisesta ja arkisovittelijan taidoista.

Mukavan leppoisassa ja karjalaisen välittömässä ilmapiirissä käytiin paljon hyviä keskusteluja tämän päivän työelämästä – sen haasteista, m***a myös siitä, miten työpaikoilla halutaan rakentaa parempaa arkea yhdessä.

Keskusteluissa nousi esiin monia tämän ajan työelämää koskettavia ilmiöitä:

Taloudellisesti tiukka tilanne ja jatkuvat muutokset kuormittavat työyhteisöjä ja lisäävät epävarmuutta tulevasta, mikä saattaa näkyä työilmapiirin kiristymisenä. Puhumattomuus, oletukset, ”me–ne”-asetelmat ja selän takana käytävät keskustelut syövät hiljalleen luottamusta.

Luottamusta ja yhteen hiileen puhaltamista rakennetaan avoimuudella, arvostavalla viestinnällä sekä muistuttamalla mieliin, mikä on kaikkien yhteinen tavoite: mukava työilmapiiri, jossa on kivaa tehdä töitä ja jossa työ sujuu.

Eri sukupolvien tavat toimia ja viestiä työelämässä törmäävät toisinaan toisiinsa. Milleniaalien ja Z-sukupolven viestintää ei aina ymmärretä – eikä toisin päin. Toisaalta totesimme, että sukupolvien erilaiset tavat toimia ja viestiä ovat myös rikkaus, joista voimme oppia puolin ja toisin.

Moni kokee, että palautteen antaminen ja vastaanottaminen on muuttunut aiempaa herkemmäksi ja vaikeammaksi. Hyvää tarkoittava, rakentavakin palaute voidaan joskus tulkita henkilökohtaisena arvosteluna, mikä tekee vaikeiden asioiden puheeksi ottamisesta entistä haastavampaa. Toisaalta joissakin organisaatioissa vaikeita keskusteluja vältellään helposti liian pitkään ja asiat eskaloituvat jopa konflikteiksi.

Työelämässä tarvitaankin nyt arkisovittelun taitoja: kykyä kuunnella ja kysyä oikeita kysymyksiä, taitoa ottaa asiat rakentavasti puheeksi, rohkeutta puuttua epäasialliseen käytökseen ajoissa, kykyä antaa ja vastaanottaa palautetta sekä ymmärtää erilaisia viestintätapoja ja sukupolvikokemuksia.

Monissa organisaatiossa tähän on jo aktiivisesti tartuttu. Yhden hienon esimerkin sain Etelä-Savon hyvinvointialueelta Eloisasta, missä eletään jo heidän sloganinsa arkea: ”Myö yhessä!”

Hieno slogan kertoo, että toimiva työilmapiiri ei synny sattumalta. Se rakennetaan yhdessä – pienissä kohtaamisissa ja viestinnän teoissa joka päivä.

Kriisiviestintäcase Purra: Kun viestintä kääntyy selittelyksi ja syyttelyksi, luottamus alkaa murentuaViime päivinä valt...
28/04/2026

Kriisiviestintäcase Purra: Kun viestintä kääntyy selittelyksi ja syyttelyksi, luottamus alkaa murentua

Viime päivinä valtiovarainministeri Riikka Purra on ollut tilanteessa, joka on kriisiviestinnän näkökulmasta tyypillinen.

Hallitus on Kokoomuksen ja Perussuomalaisten johdolla leikannut rankalla kädellä pienituloisten etuuksista, vaikka Purra oli luvannut ennen vaaleja, etteivät perussuomalaiset halua niin tehdä. Hän oli Kauppalehden, Uuden Suomen ja Talouselämän Vaalivalvojat-juttusarjan haastattelussa 16.3.2023 sanonut näin: ”Esimerkiksi se, mistä aiotaan leikata, perussuomalaisten ero muun muassa kokoomukseen, joka haluaa leikata pienituloisten etuuksista, se ei meille käy.” (Haastattelun voi lukea Iltalehdestä 28.4.2026)

Tilanne syntyi ristiriidasta eli siitä, mitä hän sanoi ja miten hän nyt selittää, ettei hän ollut haastattelussa esittänyt minkäänlaista vaalilupausta. Purra oli sanonut selkeästi, ettei pienituloisilta leikkaaminen perussuomalaisille käy ja kun näin tehtiin, hän olisi ollut äänestäjille vähintään pahoittelun velkaa ja selityksen, miksi näin kuitenkin kävi.

Purran suuri virhe on ylimielisyys ja selittely sekä ennen kaikkea yleisölle ilmeisen asian kiistäminen.

Miten tässä tilanteessa olisi pitänyt toimia?

Kriisiviestinnän perusperiaate on yksinkertainen, m***a usein vaikea toteuttaa: myönnä virhe, pyydä anteeksi ja kerro, miten tilanne korjataan.

Käytännössä tämä tarkoittaa kolmea asiaa: Purran olisi kannattanut myöntää, että hänen sanomisissaan on ristiriita, ottaa vastuu viestinnästään ja selittää, miksi ilmiselvältä vaalilupaukselta vaikuttava viesti on kääntynyt päälaelleen ja miten tilanne korjataan. Nyt näyttää siltä, että Purra yrittää muokata todellisuutta jälkikäteen.

Tämä sama ilmiö näkyy työelämässäkin: luvataan yhtä, tehdään toista, suunnanmuutoksista ei kerrota ajoissa, niitä ei perustella mitenkään ja toimintaa sekä viestintää korjataan vasta, kun sontaa lentää tuulettimeen. Ei siis ihme, että epäluottamus kasvaa, huhut lähtevät liikkeelle ja sitoutuminen yhteisiin päämääriin heikkenee.

Häiriötilanne tai suoranainen valhekaan ei välttämättä kaada poliitikkoa tai organisaatiota. Huono viestintä kaataa.

Ghostaaminen ei ole vain deittailijoiden, vaan myös työyhteisöjen viestintäongelmaGhostaaminen tarkoittaa tilannetta, jo...
30/03/2026

Ghostaaminen ei ole vain deittailijoiden, vaan myös työyhteisöjen viestintäongelma

Ghostaaminen tarkoittaa tilannetta, jossa viestintä katkeaa ilman selitystä. Viesteihin ei reagoida, keskustelut jäävät kesken eivätkä asiat rullaa eteenpäin.

Kuulostaako tutulta? Lähetät viestin, m***a et saa vastausta. Lähetät WA-viestin. Ei vastausta. Soitat lopulta, m***a et siltikään saa kyseistä henkilöä kiinni.

Ghostaaminen maksaa työnantajille rahaa, kun aikaa menee ihmisten tavoittamiseen sekä moninkertaiseen varmisteluun ja odottamiseen. Se lisää myös epävarmuutta, kun ihmiset eivät tiedä, missä vaiheessa asia etenee tai onko päätöksiä tehty.

Ghostaaminen heikentää luottamusta. Jos viestintään ei voi luottaa, myös yhteistyö kärsii. Pitkällä aikavälillä tämä voi vaikuttaa organisaatiokulttuuriin sekä asiakas- ja työntekijäkokemukseen negatiivisesti. Jos potentiaalisille työntekijöille ei rekrytointiprosessin kaikissa vaiheissa viestitä, vaikuttaa se haitallisesti työnantajamaineeseen.

Ghostaaminen johtuu harvoin ihmisten välinpitämättömyydestä. Taustalla on usein kiire, epäselviä vastuita, viestitulva tai päätöksenteon hitaus. Viestintäkanavia ja viestejä on niin paljon, että osa niistä jää lukematta ja käsittelemättä. Myös epävarmuus voi estää vastaamasta: jos työntekijä ei ole varma oikeasta ratkaisusta, hän saattaa lykätä vastaamista, kunnes asia unohtuu kokonaan.

Esihenkilö ja organisaation viestintä voivat ehkäistä ghostaamista luomalla selkeät pelisäännöt viestinnälle. Organisaatiossa tulisi sopia, että viesteihin vastataan aina. Jo lyhyt väliaikaviesti, jossa kerrotaan palaamisesta asiaan myöhemmin, on parempi kuin ei mitään. Lisäksi vastuiden tulee olla selkeitä. Jokaisella asialla tulisi olla nimetty omistaja, joka huolehtii viestinnästä.

Päätöksenteon läpinäkyvyys vähentää osaltaan ghostaamista ja epätietoisuutta. Esihenkilön tulisi toimia tässäkin esimerkkinä: Jos hän vastaa viesteihin johdonmukaisesti ja tekee keskeneräisyyden näkyväksi, sama toimintatapa leviää helposti koko tiimiin. Vastaavasti esihenkilön hiljaisuus voi normalisoida ghostaamisen työyhteisössä.

Oletko sinä törmännyt ghostaamiseen työelämässä? Onko se kiireen keskellä yleistynyt? Miten te olette taklanneet ghostaamista?

27/03/2026

Nokian Yrittäjien Bisnestreffeillä Flipper Hausilla fiilisteltiin tänään nostalgisissa tunnelmissa, kun pääsimme pelaamaan flippereitä, joita löytyi vuodesta 1963 alkaen. Oma suosikkini oli kuitenkin tämän vuosituhannen Iron Maiden -flipperi😊.

Miten kertoa huonot uutiset?Esihenkilöviestinnän tehopäivän esitietokyselyssä haastavimmaksi viestintätehtäväksi osallis...
24/03/2026

Miten kertoa huonot uutiset?

Esihenkilöviestinnän tehopäivän esitietokyselyssä haastavimmaksi viestintätehtäväksi osallistujat nimeävät huonojen uutisten kuten lomautuksista ja irtisanomisista kertomisen sekä rakentavan (negatiivisen) palautteen antamisen.

Viestintää on aina vaikeaa hallita, sillä emme tiedä, kuinka hyvin ihminen meitä kuuntelee tai miten hän tulkitsee viestimme. Viestinnän onnistuminen on myös aina tilanne-, asia- ja henkilösidonnaista. Jos et tunne tiimisi jäsentä hyvin ja sinun pitää viedä hänelle henkilökohtaisia ikäviä uutisia, olisiko joku tutumpi henkilö esimerkiksi HR-tiimistä olla sopivampi henkilö tai mukana tilanteessa.

Myös viestintätilanteiden rytmitys ratkaisee. Jos olet aamupäivällä antanut rakentavaa palautetta tiimiläisesi toiminnasta ja joudut iltapäivällä kertomaan, että hän ei saakaan toivomaansa kesälomajaksoa, voi tiimiläisesi tulkita tilanteen kettuiluksi, vaikkei se suinkaan ollut tarkoituksesi.

Siksi huonojen uutisten kertomisessa ratkaisee ennen kaikkea selkeys, rehellisyys ja inhimillisyys.

Kun valmistaudut kertomaan huonoja uutisia, hyödynnä Daniel Golemanin tunneälymallin kahta ensimmäistä tasoa - itsetuntemusta ja itsesäätelyä. Miten hyvin tunnistat omat tunteesi ja ajatuksesi, miten ne vaikuttavat toimintaasi ja miten osaat hallita tunteitasi haastavassa tilanteessa. Jos epämukava tilanne saa sinut käyttäytymään välttelevästi, osaat muuttaa käytöstäsi empaattisempaan suuntaan. Mieti, myös, miten tiimiläisesi todennäköisesti reagoi huonoon uutiseen, jotta voit käsitellä reaktioita rakentavasti.

Kerro vaikea asia suoraan, m***a arvostavasti. Jos voit, perustele päätökset niin, että vastaanottaja ymmärtää miksi näin toimitaan. Moni esihenkilö sortuu pehmentämään viestiä liikaa. Ajatus on hyvä, m***a lopputulos usein päinvastainen – epäselvyys lisää epävarmuutta ja heikentää luottamusta.

Jätä myös tilaa ja aikaa kysymyksille ja yhteisen ymmärryksen varmistamiselle.

Yhtä tärkeää kuin se, mitä sanot, on se, miten sanot: oletko läsnä myös sanattoman viestinnän tasolla, miten vastaat kysymyksiin ja miten tuet tiimiläistäsi eteenpäin.


36 s

14/03/2026

Harvoin on tullut pohdittua syitä, miksi aikoinani ryhdyin yrittäjäksi. Kun Mirkan Reels-haasteessa sen pohtiminen annettiin tehtäväksi, ei muuta kuin tuumasta toimeen! Tässä muutama syy😊.

Koen olevan tosi etuoikeutettu, kun saan tehdä työtä, jota rakastan ja jolla on merkitystä - myös muidenkin kuin omasta ...
20/02/2026

Koen olevan tosi etuoikeutettu, kun saan tehdä työtä, jota rakastan ja jolla on merkitystä - myös muidenkin kuin omasta mielestäni!

Eilisessä esihenkilöviestinnän tehopäivässä oli mahtavan osallistuvaa porukkaa ja hyvä pössis päällä, mikä näkyi myös palautteissa:

”Hyvä ja selkeä peruspaketti, josta on helppo poimia osia, joita lähteä kehittämään omassa työssä. Hyvä rytmitys luento-osuuksien, yhteisten keskustelujen ja ryhmätöiden välillä.”
- Nonni Mäkikärki, Lapinlahden Lähde Oy –

”Erinomainen koulutus. Sisältö validia omaan työhön. Omiin toiveisiin muotoiltu koulutus.”
- Essi Summa, Pro Lapinlahti –

”Hyviä työkaluja jatkoon. Oli mukava päivä muiden ”samassa veneessä” olevien kanssa. Sopivassa suhteessa esitystä ja tehtäviä. Hyvä ja osaava kouluttaja😊.”
- Laura Mustonen, YTHS –

”Kouluttaja todella miellyttävä ja selkeä ulosannissaan.”
- Laura Solarmo, Vastuu Group –

”Hyvin toteutettu koulutus.”
- Mikko Hynninen, Kala- ja vesitutkimus Oy –

”Ajatuksia herättelevää ja monipuolista sisältöä viestinnän ja esihenkilötyön kehittämiseen. Erinomainen sisältö ja tapa esittää asiat.”
- Taija Laurila, KL-Lämpö Oy -

Näillä fiiliksillä on ihanaa lähteä viikonlopun viettoon!

Työyhteisöissä tehostetaan, irtisanotaan ja kiristetään työtahtia. Luovuus ja työn imu vähenevät ja suoranaisia virheitä...
01/02/2026

Työyhteisöissä tehostetaan, irtisanotaan ja kiristetään työtahtia. Luovuus ja työn imu vähenevät ja suoranaisia virheitä tapahtuu. M***a kuka uskaltaa nostaa kissan pöydälle ja ottaa asiat puheeksi?

Kun kukaan ei sano mitään, voi olla, että työyhteisö ei ole psykologisesti turvallinen paikka. Jos joku miettii kysymystä, m***a jättää sen esittämättä. Kun kaikki nyökkäilevät, m***a olennaista jää sanomatta - silloin työyhteisö ei ole psykologisesti turvallinen paikka.

Usein ongelma ei ole tiedon tai ideoiden puute, miten asioita voi kehittää. Ongelmana on se, ettei niitä uskalleta sanoa ääneen.

Mitä psykologinen turvallisuus tarkoittaa?

Se tarkoittaa sitä, että jokainen työyhteisössä uskaltaa kysyä, kyseenalaistaa, myöntää virheen ja olla eri mieltä ilman pelkoa nolatuksi tulemisesta tai leimautumisesta. Ilman turvallisuutta viestintä jää näennäiseksi. Se näkyy arjessa siinä, että virheet huomataan liian myöhään, hiljainen tieto jää piiloon ja päätöksiä, etenkin vaikeita, tehdään vajavaisella tiedolla.

Viestintä ei ole vain tiedottamista, vaan yhteistä ajattelua, vuorovaikutusta ja ennen kaikkea yhteistä ymmärrystä siitä, mihin ollaan menossa ja mitä ollaan tekemässä.

Esihenkilöviestintä ratkaisee, koska esihenkilön tapa viestiä ertoo, mistä saa puhua ja mistä ei. Hän näyttää esimerkkiä, miten psykologinen turvallisuus syntyy arjen pienistä viestintäteoista.

Ilman turvallisuutta ihmiset vaikenevat. Silloin organisaatio kuulee vain osan totuudesta.

Osoite

Tampere
33420

Aukioloajat

Maanantai 09:00 - 17:00
Tiistai 09:00 - 17:00
Keskiviikko 09:00 - 17:00
Torstai 09:00 - 17:00
Perjantai 09:00 - 17:00

Puhelin

+358505751073

Nettisivu

Hälytykset

Tiedä ensimmäisenä ja anna meille oikeus lähettää sinulle sähköpostitse uutisia ja promootioita Enerzia Koulutus ja Viestintä :ltä. Sähköpostiosoitettasi ei käytetä muihin tarkoituksiin, ja voit perua milloin tahansa.

Ota Yhteyttä Yritys

Lähetä viesti Enerzia Koulutus ja Viestintä :lle:

Oikopolut

Jaa

Kategoria