Saga Creations

24/04/2018

tällä viikolla henkilöstöhallinnon aiheissa:

”Tuut vaan paikalle. Me kärrätään sua. Niin mä sille sanoin,” nuori kertoo.

Tuntuu siltä, että kaverin jokainen lause sisältää tätä nykyä englanninkielestä otetun lainauksen. Kysymysmerkki keskellä naamaani saa nuoren vääntämään käsitteen kärsivällisesti rautalangasta. ”Niin se tarkottaa sitä, että jos toinen ei osaa tai pysty, niin me muut autetaan sitä ja tehdään sen puolesta ja kanssa.”

Niin tietysti. “We’ll carry you.”

Joukkueeseen on juuri tullut uusi pelaaja. Tuleva peli jännittää jokaista, m***a erityisesti tulokasta. Uutta ovat pelikaverit, kenttä, ympärillä olevat aikuiset. Ihan kaikki. Edustusasu puetaan päälle ensimmäistä kertaa. Koulussa on välitunnilla yhdessä pohdittu, kuinka peliin voisi valmistautua ja jaettu tunnelmia.

”Tuut vaan paikalle. Me kärrätään sua.” Veikkaan, että aika moni isompikin haluaisi kuulla tämän saman. Noihin sanoihin on aika mukava luottaa.

P.S. Se, jota kärrättiin, teki heti ekassa pelissään hattutempun.



Photo by Robert Collins

19/04/2018

Saga Creationsin toiminta pyörii yritystarinoiden ja talouden äärellä. Kevään aikana on tehty - no - paljon ja monessa on saatu olla mukana 😊

Tässä yksi huikeista poluista ja iso peukku Portaalin tiimille!

P.S. Tämä on muuten tyky-päiväläisille aika ehdoton kohde 👍

Proakatemialla yrittäjyyttä opiskeleva Antti Rein oli mukana perustamassa Tampereen ensimmäistä virtuaalielämysliikettä Portaalia, joka on vajaan vuoden aikana tehnyt VR-teknologiaa tutuksi tuhansille eri ikäisille tamperelaisille. Nuorta yrittäjää vauhti ei hui...

17/04/2018

Millainen työyhteisö puhuttelee ja kutsuu puoleensa? Seuraavassa tarina aiheesta 👍

Pöydässä istuu kolme alansa asiantuntijaa. Tältä porukalta löytyy mielipide moneen. Rehellisesti, suoraan ja asiallisesti. Myös sen vuoksi tämän tiimin kannanottojen äärelle pysähtyy mielellään. Yleensä kommenteissa on mukana pilkettä silmäkulmassa, välillä on sanottava vakavammalla äänellä. Nyt ollaan pohdittu.

Olen juuri kysynyt, millaisessa työympäristössä he haluaisivat olla isona töissä. Vastaukset ovat ensireaktioita, ytimekkäitä ja sisältävät paljon.

”Rennossa. Ja asioiden pitää tapahtua ajallaan, silloin kun on sovittu.” (yläkoululainen)
”Pitää voida luottaa.” (alakoululainen)
”Sellaisessa, jossa kunnioitetaan toista.” (alakoululainen)

Tällaista tulevaisuutta olen rakentamassa ilomielin.

Olen ylpeä ❤️

09/01/2018

Vinkkejä oman somestrategian suunnitteluun, toimii niin henkilöillä kuin yrityksillä. Ota oma tarinasi haltuun 😊

Facebook is the biggest and arguably most powerful social network in the world with 1.55 billion active monthly users. Regardless if you are a startup

26/12/2017

Storydoing on nyt sitä kuuminta hottia. Maalataan tapahtumat tunnelmiksi ja tarinoiksi sanoilla. Eletään todeksi sitä sanomaa, jota halutaan välittää.

Ohessa omakohtainen tarina Itämeren sylistä. Nauttikaahan 🌺

***

AALTOJEN TAHTIIN

Se lipui eteeni komentosillan ruostuneen rakenteen takaa. Olin sen kotikulmilla painottomuudessa. Kooltaan minua suurempi harmaahylje hidasti vauhtiaan ja mittaili päästä varpaisiin. Arvioiden mahdollista vaaraa. Se oli nähnyt kaltaisiani aikaisemminkin. M***a kertaa. Ruostuneet, meriveden haurastuttamat pinnat kätkevät sisäänsä salaisuutensa, vaietut kuiskaukset. Täällä ei ole ikinä yksin.

Joulupäivä vuonna 1947 oli erilainen. Kivihiililastissa ollut S/S Park Victory ajautui tuolloin karille Utön aluevesillä vajoten lopulliseen lepoonsa Itämeren syliin. Miehistön 48 jäsenestä kymmenen nukkuu ikiuntaan aaltojen tahtiin.

Auringonsäteet siivilöityvät meren vihreässä hämyssä. Leikkautuvat syvälle pohjaa kohti kymmenien metrien syvyyteen. Olen tulossa sieltä, tuhansien simpukoiden peittämien pintojen maailmasta. Ajat sitten hiljentynyt potkuri oli tutulla paikallaan kuin kutsua uuteen seikkailuun odottaen. Täällä kohtaavat kaikkialle ulottuva tyhjyys ja sellainen täyteys, joka arjessa jää liian usein kaiken muun alle.

Suuntanani on tukialus, vauhtia määräävät mittariston lisäksi pienimmät pintaan pyrkivät kuplat. Tekniikka pelaa, laskelmat pitävät paikkansa ja kellun painottomuudessa. Yläpuolellani on vettä kymmenen metriä ja alapuolellani toinen mokoma. Täällä on jo matalampaa. Kauempana korkeudessa paistaa kesäinen päivä. Lokkien huudon sijaan korvissani pauhaa hengitykseni ääni. Tässä hetkessä ei ole muuta kuin ympäröivä vihreä hämy ja loputon rauha.

Katseemme kohtaavat hetken verran. Näet minut ja minä sinut. Kumpikin kotoisin omasta maailmastaan, toinen vieraana isäntänsä elementissä. Pieni ikuisuus – siltä se tuntuu, kunnes suuntaat omiasi kohti. Valtiaana omaan valtakuntaasi.

- Elina Ilkka-Leppihalme -

19/12/2017

Se on taas n aika

Tarinat yhdistävät. Ihmiset, perheet ja heimot ovat kerääntyneet yhteen tarinoiden äärelle jo ammoisista ajoista lähtien. Yhä uudelleen.

Nuotiolla istutaan edelleen ja päätelaitteet mahdollistavat tarinoista ammentamisen ajasta sekä paikasta riippumatta.

Tarinoiden sisältämä voima piilee paitsi sanoissa, myös niiden luomassa tunnekokemuksessa. Trendit vuodelle 2018 ovat nostamassa tunnekokemuksen aikaansaamista esiin entisestään 🌺

Too many companies rely on a vague, generic statement to articulate what matters to it. If you want employees to embrace and express your organization’s values, use stories instead of a mission. Look for stories about coworkers supporting one another, representatives providing excellent customer s...

12/12/2017

Tulevaisuuden työ on nyt tapetilla. Lapsi mukaan töihin-päivä, Slush:ssa käsitellyt aiheet sekä lukuisat muut keskustelut. Seuraavassa tulevaisuuden tekijän omakohtainen kokemus työpäivästään, kun tyttäreni oli mukanani toimistolla 🌺

***

”13-vuotiaan työpäivä

Moi! Tänään pääsin tutustumaan äitini työhön. Äiti on siis yrittäjä eli toimii talouspäällikkönä ja kirjanpitäjänä sekä sisällöntuottajana, joka kirjoittaa tekstejä yrityksille. Äiti omistaa nettisivut, Saga Official ja Saga Creations, kannattaa käydä kurkkaamassa. Nyt kerron päivästäni toimistolla, joka sijaitsee Hämeenpuiston läheisyydessä.

Äidin avattua toimiston oven, päädyin eteiseen, jossa nenääni tulvi tyypillistä toimiston tuoksua. Edessäni kulki käytävä, jonka varrella oli useita ovia, jotka kätkivät taakseen eri yritysten toimitilat. Paikalla ei tänään ollut töissä äidin lisäksi muita kuin Ville. Vasemmalla oli äidin huone, jonka hän jakaa Jarkon, työtoverinsa kanssa. Kävelin sinne ja lösähdin ensimmäiseksi säkkituoliin, joka on kirjaimellisesti säkki, m***a se on vaan hyvä asia, sillä sen saa muokattua haluamansa muotoiseksi. Huoneen lattialla oli kaksi mustavalkoista mattoa ja sieltä pääsi parvekkeelle, josta näkee Hämeenkadulle. Äiti lähti näyttämään minulle paikkoja ja johdatti minut ensimmäisenä keittiöön. Sieltä haimme juotavaa. Kierroksen jälkeen äiti istui työpöytänsä ääreen ja minä takaisin säkkituoliin. Me molemmat näpyttelimme tietokoneen näppäimistöä. Tänään äidin työtehtäviin kuului kirjanpitoa, budjettia ja lehtijutun suunnittelua ja kirjoittamista. Minä puolestani kirjoitin tätä tekstiä, mitä sinäkin juuri nyt luet. Päivän päätteeksi menimme vielä Pyörykkäbaariin lounaalle, sillä töiden lomassa oli ehtinyt tulla nälkä.”