HISTORIALLINEN LEPAA
Sydän-Hämeessä Vanajaveden laaksossa sijaitseva Lepaa tunnetaan seutuna, jonka pienilmasto, luonto ja rehevä maaperä ovat erityisen suotuisia viljelykulttuurin kehittämiselle. Jo pakanuuden aikana Lepaalla on ollut tärkeä kokoontumispaikka ja keskiajalta asti Lepaa on ollut merkittävä aateliskartano. Kartanoa ovat hallinneet useat eri suvut aina 1800-luvun loppuun asti, jollo
in kartanon viimeinen isäntä, Carl Packalen, testamenttasi koko omaisuutensa valtiolle. Testamentin mukaan Lepaalle perustettiin puutarhaopisto vuonna 1910 ja siitä alkaen Lepaa on ollut valtakunnallisesti merkittävä puutarha- ja viheralan kouluttaja, josta on valmistunut arvostettuja ammattilaisia jo yli sadan vuoden ajan. LEPAAN VIINITILA
Lepaalla on pitkät perinteet myös viinin valmistuksessa. Kirkkoviinejä valmistettiin jo 1900 – luvun alkuvuosina ja kun opetus puutarhaoppilaitoksessa aloitettiin vuonna 1912, kuului Säilykeoppi -nimiseen oppiaineeseen tärkeänä osana marja- ja hedelmäviinien valmistus. Kieltolain astuessa voimaan viinin valmistus kuitenkin lopetettiin, kunnes taas Euroopan yhdentymisen myötä vuonna 1995 Lepaa sai ensimmäisten tilojen joukossa luvan pienimuotoiseen kaupalliseen marja- ja hedelmäviinien, -liköörien ja -tisleiden valmistukseen. Nykyisin Lepaan viinitila on tilaviinialan koulutus- ja tutkimuspaikka, jossa tuotetaan vuosittain noin 15 000 litraa marja- ja hedelmäpohjaisia tilaviinejä, siidereitä ja liköörejä. Tuotteiden raaka-aineet tulevat omalta tai lähialueiden tiloilta.
